Kanta-Häme

Koulujen varustelu vaihtelee

Koululaisten tietotekniset taidot vaihtelevat. Osalle erilaiset koneet ja ohjelmistot ovat arkipäivää pienestä pitäen, kun taas osa kaipaa apua perusasioissa vielä yläkoulussakin.

Tähän halutaan muutosta. Ennakkotiedot vuoden 2016 valtakunnallisesta opetussuunnitelmauudistuksesta kertovat, että tieto- ja viestintäteknologiaa tullaan jatkossa painottamaan alaluokilta alkaen enemmän kuin nykyisin.

– Opetussuunnitelmaan on tulossa tarkempia ohjeita asioista, jotka esimerkiksi alakoulun aikana pitää käydä läpi, kertoo opetusteknologiapäällikkö Jari Harvio Hämeenlinnan kaupungilta.

Hänen vastuulleen kuuluu Hämeenlinnan koulujen ict-strategian laatiminen. Strategia toimii kivijalkana tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytölle.

Rahaa eri reittejä

Opetussuunnitelmauudistus asettaa paineita koulujen varustelulle, joka tällä hetkellä vaihtelee suuresti.

Joissakin Suomen kouluissa oppilailla on käytössään henkilökohtaiset läppärit tai tabletit, kun taas jotkut koulut sinnittelevät muutaman pöytäkoneen varassa.

Hämeenlinnassa kaupunki on taannut kaikille kouluille samat resurssit.

– Kuntaliitoksen jälkeen 2009 lähdimme tasoittamaan tilannetta, jotta kaikilla kouluilla olisi samanlaiset tietoverkot ja yhtäläiset mahdollisuudet hankkia koneita ja niihin apuvälineitä. Rahaa on siis jaettu kouluille samalla lailla, mutta sen käytössä on jonkin verran koulukohtaisia eroja, Harvio kertoo.

Hänen mukaansa osa kouluista on lisäksi lähtenyt mukaan erilaisiin valtakunnallisiin kehityshankkeisiin ja saanut niihin rahoitusta Opetushallitukselta.

– Sillä rahalla on sitten voitu hankkia lisää laitteita.

Tabletit harvinaisia

Opetushallitus suosittelee yhtä tietokonetta 4-9 oppilasta kohden. Hämeenlinnassa yleisenä ohjenuorana on vähintään yksi tietokone kahdeksaa oppilasta kohti.

– Sen lisäksi koulut ovat voineet kehittää laitekantaansa halunsa ja taloudellisten mahdollisuuksiensa mukaan, Harvio sanoo.

Hän saa huoltajilta aika ajoin kyselyjä, miksi toisille kouluille on hankittu enemmän koneita. Kateutta on herättänyt esimerkiksi Seminaarin ja Rengon koulujen varustelutaso.

Harvio kuitenkin vakuuttaa, ettei kaupunki ole antanut koulujen tietokoneisiin yhtään enemmän rahaa.

– Nämä koulut panostivat kalustusrahojaan tietotekniikkaan. Esimerkiksi Seminaarin koulu sai pöytiä, pulpetteja ja toimistotarvikkeita lahjoituksena. Lisäksi Seminaarin koulun vanhempainyhdistys on tukenut koulun tietotekniikkahankintoja merkittävillä summilla.

Viime vuodesta saakka Hämeenlinnan koulut ovat voineet hankkia harkintansa mukaan myös tabletteja. Harvion mukaan yksittäisiä iPadeja on tilattu muutamille peruskouluille.

Kaupunki on suhtautunut iPadien opetuskäyttöön kuitenkin hieman varauksellisesti, koska ne on suunniteltu henkilökohtaiseen käyttöön, eikä niille pystytä vielä tarjoamaan etätukea.

– Isoin syy on se, ettei kouluilla ole rahaa massiivisiin hankintoihin. Lisäksi kaikki sähköiset oppimateriaalit eivät toimi iPadeissa. Jos halutaan käyttää nettimateriaalia, tavallinen tietokone on toistaiseksi monipuolisempi siihen tarkoitukseen, Harvio toteaa. (HäSa)

Päivän lehti

2.6.2020