Kanta-Häme

Koulukiusaamista ei ole saatu kitkettyä puheista huolimatta: "Osattomuuden tunne saa lapsen kiusaamaan"

Koululaisille tehdyn kyselyn mukaan sekä koulukiusatut että -kiusaajat kokevat osattomuuden tunnetta muita enemmän.
Moni kiusattu kokee, että kiusaaminen johtuu heistä itsestään. Moni arvelee, että esimerkiksi hänen ulkonäkönsä tai käytöksensä olisi syy koulukiusaamiselle. Virtanen korostaa, että kiusaamisen juurisyy ei koskaan ole kiusatussa. Kuva: Lassi Puhtimäki
Moni kiusattu kokee, että kiusaaminen johtuu heistä itsestään. Moni arvelee, että esimerkiksi hänen ulkonäkönsä tai käytöksensä olisi syy koulukiusaamiselle. Virtanen korostaa, että kiusaamisen juurisyy ei koskaan ole kiusatussa. Kuva: Lassi Puhtimäki

Osattomuuden tunne saa lapsen kiusaamaan muita koulussa, tutkija Lotta Virrankari Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta arvioi.

–  Kiusaaja saattaa ryhtyä kiusaamaan muita, koska hän yrittää ylläpitää tai parantaa omaa sosiaalista asemaansa, Virrankari kertoo.

Virrankari on mukana koulukiusaamista käsittelevässä tutkimuksessa, joka käyttää aineistona viime vuoden kouluterveyskyselyn tuloksia. Kyselyn tulos osoittaa, että sekä koulukiusattujen että -kiusaajien osallisuuden kokemus on matalampi kuin niillä, jotka eivät lainkaan kiusaa tai joudu kiusatuksi.

Osallisuuden kokemus kertoo muun muassa siitä, millaiseksi nuori kokee omat vaikutusmahdollisuutensa. Kyselyyn osallistuivat perusopetuksen 8. ja 9. luokkien oppilaat, lukiolaiset ja ammattioppilaitosten oppilaat.

Konkreettiseksi esimerkiksi osallistumisen lisäämiseksi Virrankari mainitsee maksuttomat tai edulliset harrastukset.

–  Silloin ei synny kokemusta, että jäisi porukan ulkopuolelle ja saataisiin keinoja, joilla osallisuutta ja yhteisöön kuulumista voitaisiin vahvistaa.

Tutkimusta toteuttaa Euroopan sosiaalirahaston rahoittama Sokra-koordinaatiohanke. Tutkimus tukee Väkivallaton lapsuus -toimenpidesuunnitelman toteutusta. Virrankarin mukaan tutkimuksen tarkka julkaisuajankohta ei ole vielä tiedossa.

Kiusattu kokee jäävänsä yksin

Vaikka koulukiusaamisesta ja siihen puuttumisesta on keskusteltu runsaasti viime vuosina, koulukiusaamista ei ole saatu kitkettyä.

Tämä näkyy esimerkiksi SOS-lapsikylän Apuu-chatin saamissa yhteydenotoissa. Palvelu on suunnattu 7–12-vuotiaille lapsille. Apuu-chat aloitti toimintansa huhtikuun lopussa, ja elokuun puoliväliin mennessä käytyjä keskusteluja on yhteensä noin 3  700.

Apuu-chatin projektipäällikkö Johanna Virtanen SOS-lapsikylältä kertoo, että yhteydenotoista neljäsosa koskee koulukiusaamista, kaverisuhteita ja yksinäisyyttä.

–  Toki siitä ollaan yllättyneitä, että kiusaamiseen liittyvät haasteet ovat niin isossa roolissa, vaikka yhteiskunnassa puhutaan, että asialle on tehty paljon.

Virtasen mukaan kiusaamistilanteet vaihtelevat porukasta ulossulkemisesta ja nimittelystä aina fyysiseen kiusaamiseen asti. Hänen mukaansa on myös havaittavissa, että kiusaamista tapahtuu kasvavissa määrin sosiaalisessa mediassa ja muissa verkkopalveluissa kuten peliyhteisöissä.

Kiusattu kokee jäävänsä yksin

Moni kiusattu lapsi kokee, ettei kukaan mahda kiusaamiselle mitään.

–  Se on ehkä traagisin kokemus lapsilla, että vaikka kiusaamisesta kerrotaan aikuiselle, kukaan ei mahda asialle mitään. He kokevat olevansa yksin tässä maailmassa. Usein vanhemmat yrittävät auttaa lapsia, mutta he eivät ole paikalla koulussa.

Apuu-chatissa moni kiusattu kokee, että kiusaaminen johtuu heistä itsestään. Moni arvelee, että esimerkiksi hänen ulkonäkönsä tai käytöksensä olisi syy koulukiusaamiselle. Virtanen korostaa, että kiusaamisen juurisyy ei koskaan ole kiusatussa.

Miksei koulukiusaamista saada kitkettyä? Ovatko keinot koulukiusaamisen tunnistamiseksi ja siihen puuttumiseksi riittämättömät?

–  Koulukiusaaminen on jonkin verran vähentynyt, mutta missään nimessä sitä ei ole saatu kitkettyä. Nyt saadut tulokset osoittavat, että osallisuuden edistäminen olisi yksi iso ratkaisu, jolla kiusaamista saataisiin ainakin vähennettyä, Virrankari sanoo. STT

Asiasanat

Päivän lehti

28.9.2020

Fingerpori

comic