Kanta-Häme

Koululainen, saatko äänesi kuuluviin?

Perusopetuksen laatukriteerit on komea sanapari. Sanoihin on upotettu lupauksia, joiden takana on Hämeenlinnan opetuspalvelut ja kohteena ennen kaikkea peruskoulun oppilaat.

– Tärkeintä on, että muistetaan kysyä itse päähenkilöiltä, onko heitä kuultu, kiteyttävät laatuprojektista vastaava rehtori Riitta Hietanen Miemalan koulusta ja opetuspalveluiden palvelusuunnittelija Nikke Keskinen.

Laatutavoitteiksi kirjattiin tasa-arvoiset oppimisen edellytykset, motivoitunut oppija ja kokonaisvaltainen kasvun tukeminen. Niiden saavuttamiseksi halutaan parantaa yhteistyötä koulujen, kotien ja kaikkien lasten ja nuorten palveluiden kesken.

– Julkaisu Hyvä tulevaisuus lapsille ja nuorille on eräänlainen katekismus, jonka avulla toimintaa peilataan. Kun kriteerit on kirjattu, toteuttamista voidaan myös vaatia, Keskinen selvittää.

Kriteerien avulla yhdenmukaistetaan muun muassa arviointikeskustelujen määrää, koulujen tiedottamista kotiin ja sitä, että kaikkiin kouluihin hankitaan yhdenmukaisia välineitä.

Yhteistyötä on varaa parantaa

– Ei niinkään ole kyse siitä, että perusopetuksen asiat olisivat ennen olleet huonosti. Ainahan oppilashuollossa on tehty yhteistyötä, mutta parantamisen ja yhdenmukaistamisen varaa on, Riitta Hietanen sanoo.

Taustalla ovat opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisemat Perusopetuksen laatukriteerit, joiden pohjalta kuntien toivottiin tekevän omat laatuohjeistuksensa kouluille. Hämeenlinna oli ensimmäisten joukossa laatimassa omia kriteereitään.

Ministeriön listalla kriteereitä on yksitoista, ja niistä Hämeenlinna valitsi kehittämiskohteikseen osallisuuden ja vaikuttamisen, kodin ja koulun yhteistyön ja johtamisen.

– Tarkoitus ei ole uudistaa kaikkea perin pohjin, vaan tutkia, mikä toimii ja mikä ei. Käytämmekö esimerkiksi kummi- ja tukioppilastoimintaa osallisuuden välineenä, Hietanen sanoo.

Kriteereitä lähdettiin luomaan kysymällä opettajilta ja oppilailta, millainen on hyvä koulu. Myöhemmin asioita puitiin opettajien ”laatupäivillä”.

– Siellä kävi ilmi, ettei esimerkiksi ole järkevää vaatia tiedotuskirjeitä opettajilta vaikka kerran kuussa, jos tiedotettavaa on vain jaksottain, Hietanen kertoo.

Kriteerit ovat opastetaulu

Nikke Keskisen mukaan olennaista on, että kirjatuilla kriteereillä määritellään, ”mihin ollaan menossa”.

– Eihän mikään muutu yhdessä yössä. Ala- ja yläkouluissa on omat toimintatapansa, mutta kun esimerkiksi nykyiset tokaluokkalaiset tottuvat tietynlaiseen vuorovaikutukseen koulun kanssa, sama toimii myös aikanaan yläkoulussa, Nikke Keskinen pohtii.

– Kouluissa on tähän asti voinut olla keskenään hyvinkin erilaisia toimintatapoja, Riitta Hietanen jatkaa.

Entä käytäntö? Seurataanko kriteerien toteutumista luokissa?

– Kyllä, Hietanen sanoo.

– On opettajan velvollisuus huolehtia esimerkiksi siitä, että lapsi saa äänensä kuuluviin, ja rehtorin velvollisuus seurata opettajia. (HäSa)

Päivän lehti

28.3.2020