Kanta-Häme

Koululaisten iltapäivä kaipaa vastuunkantajaa

Psykologian professori Lea Pulkkinen pitää tärkeänä, että koululaisten iltapäivätoiminta on kiinteästi yhteydessä koulumaailmaan. Tällä hetkellä tämä ei aina toteudu.

– Perusopetuksen lainsäädäntöä olisi tarkistettava tältä osin. Koululla pitäisi olla kokonaisvastuu aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämisestä, ohjaajien valinnasta ja toiminnan laadusta.

Iltapäivätoimintaa toteuttavat tällä hetkellä kuntien lisäksi muun muassa seurakunnat ja urheiluseurat.

Kunnilla ei ole velvollisuutta järjestää iltapäivätoimintaa. Silti lähes kaikki ovat sitä tarjonneet.

Ongelmana on Pulkkisen mukaan ollut se, että iltapäivätoimintaa on riittämättömästi tarjolla erityisesti toisen luokan oppilaille.

OPETUSHALLITUKSEEN ei ole kiirinyt arvostelua aamu- ja iltapäivätoiminnan laadusta.

Erityisasiantuntija Pia Kola-Torvinen Opetushallituksesta selvittää, että kuntien pitää laatia aamu- ja iltapäivätoiminnasta suunnitelma. Tämä suunnitelma liittyy Opetushallituksen määräyk­seen, joka perustuu perusopetuslakiin. Lisäksi aamu- ja iltapäivätoimintaan on laadittu laatukriteerit ohjaavana asiakirjana.

Evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnista 132 tuottaa iltapäivätoimintaa. Kirkkohallituksen asiantuntijan Heljä Petäjän mukaan toiminnan ohjauksen ja koordinoinnin taso vaihtelee.

– Suurimmissa kunnissa on toiminnan koordinaattori, joka hoitaa valvonnan, ohjauksen ja yhtey­det hyvin. Toisaalta on kuntia, joissa tämä toimii vaivalloisesti tai ei ollenkaan, hän arvioi.

Valvontaviranomainen aluehallintovirasto voi puuttua aamu- ja iltapäivätoimintaan vain sille tehdyn kantelun jälkeen.

PULKKINEN KANTAA huolta lasten jaksamisesta.

– Sinänsä hyväntahtoista, että iltapäivätoiminnassa koululaisia vastassa voivat olla pirteät ohjaajat monine ideoineen, mutta samalla pitäisi muistaa, että lapset ovat tehneet jo yhden työpäivän koulussa.

Pulkkisen mukaan olisi aika siirtyä joustavaan koulupäivään. Hänen opetus- ja kulttuuriministeriön pyynnöstä laatimansa selvitys joustavan koulupäivän kehittämisestä luovutettiin vuosi sitten silloiselle opetusministerille Krista Kiurulle (sd.).

Selvityksessä esitetyt uudistukset jäivät kuitenkin hallituksen vaihtumisen jalkoihin.

– Tanskasta napattu tunti liikuntaa koulupäivään -idea meni tämän edelle Sipilän hallituksen kärkihankkeissa.

JOUSTAVAN KOULUPÄIVÄN keskeinen ehdotus on, että koulupäivään sisällytetään oppilasta kohti yksi tunti valinnaista ja vapaaehtoista kerhotoimintaa, jonka järjestämiseen osallistuvat koulun henkilöstön lisäksi esimerkiksi taide- ja kulttuuritoimijat sekä liikunta- ja nuorisojärjestöt.

Harrastustoiminnassa hyödynnettäisiin koulun tiloja ja välineitä.

– Samalla aamu- ja iltapäivätoimintaa uudistetaan ja kytketään kerhotoiminnan järjestämiseen, ja toivottavasti laajennetaan koskemaan muitakin kuin ensimmäisen ja toisen luokan oppilaita, Pulkkinen toteaa.

Professori uskoo, ettei hänen selvitystyönsä mennyt hukkaan.

– Aivan näinä päivinä ministeriö julkistaa oppilaiden itsensä esittämiä toiveita kulttuuri- ja liikuntaharrastusten kehittämiseksi koulussa. Ja eiköhän viimeistään seuraava hallitus toteuta joustavan koulupäivän.

SIPILÄN HALLITUKSEN ohjelmaan sisältyvät aamu- ja iltapäivätoiminnan maksukattojen korotukset tulevat voimaan elokuussa.

Samalla lakiin on kirjattu entistä tiukempi velvollisuus jättää maksu perimättä tai alentaa sitä perheen taloudellisen tilanteen mukaan.

– On mielenkiintoista nähdä, mitä maksujen korotukset tulevat vaikuttamaan aamu- ja iltapäivätoiminnassa olevien lasten määrään niissä kunnissa, missä maksut nousevat, Kola-Torvinen toteaa.

Heljä Petäjän mielestä maksujen korotus ei saa estää osallistumista iltapäivätoimintaan.