Kanta-Häme

Koulupsykologeja puuttuu yhä liikaa

Suomen kunnissa rikotaan yleisesti oppilashuoltolakia. Koulupsykologia ei vieläkään löydy läheskään jokaisesta koulusta tai edes kaikista kunnista.

Vaikka psykologien määrää on lisätty monissa kouluissa 2010-luvulla, kaikkialla ei ole vieläkään päästy lain edellyttämälle tasolle.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tietojen mukaan viime lukuvuonna koulupsykologipalvelua ei ollut lainkaan tarjolla tai siitä ei ollut tietoa 12 prosentissa Suomen kaikista peruskouluista.

Lukioissa ja ammattikouluissa tilanne on huonompi. THL:n ja Opetushallituksen selvityksen mukaan lukuvuonna 2013–2014 psykologi puuttui tai ei ollut tiedossa joka neljännestä lukiosta ja yli puolesta ammattikouluja.

Jokelan ja Kauhajoen koulusurma-aikaan 2007–2008 psykologeja oli 62 prosentissa Suomen lukioita ja 49 prosentissa ammattikouluja.

– Ammattikouluissa psykologien määrä siis heikkeni, ei suinkaan parantunut, THL:n asiantuntija Kirsi Wiss kertoo.

Koulusurmien jälkeen Suomessa keskusteltiin paljon koulupsykologien tarpeesta ja oppilashuollon ennaltaehkäisevästä merkityksestä.

Eduskunta päätti sisällyttää toisen asteen oppilaitokset uuteen oppilashuoltolakiin, joka astui voimaan kaksi vuotta sitten.

Nykyisin siis myös jokaisessa lukiossa ja ammattikoulussa pitää tarjota psykologi- ja kuraattoripalveluja. THL ja Opetushallitus ovat kartoittamassa lain vaikutuksia toisen asteen oppilaitosten käytäntöihin.

– Tietoja kerätään parhaillaan. Ensi keväänä selviää, onko uusi laki parantanut tilannetta, Wiss sanoo.

Psykologiliiton puheenjohtaja Annarilla Ahtola arvioi, että Suomen oppilaitoksista puuttuu tällä hetkellä useita satoja psykologeja.

Annarilla Ahtolan mukaan tilanne vaihtelee suuresti alueittain ja kunnittain.

– Sekä isoissa kaupungeissa että pienissä kunnissa on suositusten mukaisia tilanteita. Kärjistäen jakolinja menee siten, että parhaiten lakia noudatetaan ruuhka-Suomessa ja huonoiten syrjäseuduilla, Ahtola sanoo.

Hänen mukaansa kuntien ja koulujen on helppo olla välittämättä laista, sillä sen rikkomisesta ei ole säädetty minkäänlaista seuraamusta.

Laissa ei myöskään mainita, kuinka paljon psykologeja pitää olla. Psykologiliitto on suositellut, että yhtä koulupsykologia kohden olisi 600–800 opiskelijaa ja korkeintaan kolme eri työpistettä.

THL:n mukaan koulupsykologipalveluja on tarjolla peruskouluissa keskimäärin 2,3 tuntia viikossa sataa oppilasta kohden.

Tällä hetkellä valtaosa koulupsykologeista kuuluu koulun henkilökuntaan. Tulevassa sote-uudistuksessa heidät aiotaan kuitenkin siirtää kouluista vastaavien kuntien palveluksesta sosiaali- ja terveydenhuollosta vastaaviin maakuntiin.

Ahtola pitää ajatusta huonona, sillä hänen mukaansa se tuhoaisi suuren osan suomalaista opiskelijahuoltotyötä.

– Jos et ole osa koulun henkilökuntaa, vaan vain vierailet siellä toisen organisaation työntekijänä, koulupsykologin työ kapenee lähinnä vastaanottotyöksi. Puolet siitä pitäisi olla yhteisöllistä työtä muun henkilökunnan kanssa, Ahtola toteaa.