Kanta-Häme

Koulusta on vielä matkaa vientituotteeksi

Koulutusviennistä on puuhattu seuraavaa Nokiaa. Koulutusvienti vilahtelee myös poliitikkojen puheissa tämän tästä. 

Helsingin yliopiston tutkijan Monika Schatzin väitöskirjatutkimuksen mukaan Suomi ei ole kuitenkaan osannut viedä koulutusta maailmalle, vaikka niin luullaan. Tarjonta on kirjavaa ja alalta puuttuu markkinatutkimusta. 

Hämeenlinnalaisen Seminaarin koulun rehtori Pasi Rangell oli vuoden virkavapaalla ja työskenteli Arabiemiraateissa. Siellä hän näki brittiläisen opetustyylin, joka perustuu koululaisten testaamiseen ja opettajien tiukkaan kontrolliin. Koko opetuksen pohja ja suunnittelu on testituloksissa. 

Kun Rangell näki toisen tavan tehdä, hän huomasi, kuinka ainutlaatuinen Suomen koulujärjestelmä on. 

Rangell allekirjoittaa väitöstutkimuksen. 

– Olemme koulutusviennissä alussa. Meillä olisi kuitenkin paljon annettavaa.  

Hän on pohtinut vuoden aikana koulutusvientiä ja sanoo, ettei sinällään Suomen koulujärjestelmää pysty viemään ulkomaille, koska se eroaa myös kulttuuritaustaltaan niin paljon muista.

– Osia siitä toki voi viedä tai sitten perustaa kokonaan uusia kouluja suomalaisella koulujärjestelmällä, kuten Qatarissa on tehty.

Opetusministeriössä nähdään, että koulutus voisi hyvin olla seuraava Nokia. Kuten Nokian tuotteet, myös suomalainen koulutus tunnetaan maailmalla laadusta.

Oikeusministeriön kansainvälisten asiain johtaja Jaana Palojärvi ja kehittämispäällikkö Jouni Kangasniemi eivät niele väitöstutkimuksen väitettä, sillä tilanne on viimeisen parin vuoden aikana muuttunut valtavasti. 

Alalle onkin syntynyt paljon uusia yrityksiä. Palojärven mukaan se kertoo siitä, että koulutuksen viennissä nähdään uusia mahdollisuuksia, mutta helppoa alalla ei ole. 

Suomen keskeinen lainsäädäntö mahdollistaa nyt myös tutkintojen koulutusviennin.

– Pallo on nyt toimijoilla, Palojärvi sanoo. 

Rangellin mukaan pelkkä suomalaisuus ei tee sadetta, jos toiminta tapahtuu vieraan opetusjärjestelmän sisällä.

– Koko järjestelmä pitää muuttaa, jos halutaan samankaltaisia tuloksia, mitä Suomessa. 

Vuoden ulkomaankomennuksella Rangell ryhtyi miettimään, että järkevää olisi tehdä myös koulutustuontia. 

– Paikallisia opettajia ja oppilaita tuotaisiin Suomeen kouluttautumaan eikä vain tutustumaan. 

Esimerkiksi Hämeenlinnan kaupunki voisi perustaa ryhmän, jonka tehtävä olisi markkinoida ja ottaa vastaan ulkomaalaisia ryhmiä. Rangell aloittaisi pienesti. Ensin työn ohessa tehtävää koulutustuontia ja vähitellen sitä voisi kasvattaa, jos kysyntää olisi.

– Ne voisivat olla kahden viikon mittaisia paketteja, joissa opettajat ja opiskelijat pääsivät koko ryhmänä kouluihin tutustumaan meidän tapaan tehdä. Koulutusmatkailun keskus voisi olla kaupungin omaa toimintaa. Meillä on hienoja esimerkkejä, kuten Seminaari, Tuomela ja tuleva Nummen yhteiskoulu.

Rangell on varma, että tällaisesta mallista innostuttaisiin maailmalla. Tähän mennessä ystävyyskoulutoiminta on ollut ajatusten vaihtoa puolin ja toisin. Sen sijaan koulutusmatkailusta voisi periä rahaa. 

– Pelkästään suomalainen välitunti on maailmalla harvinainen ilmiö. 

Opetushallitus on kyllä jo tuonut maksullisia koulutusvierailuja. Vuodesta 2005 lähtien Suomessa on käynyt noin 125 000 ihmistä tutustumassa suomalaiseen koulujärjestelmään. Vierailuja on tehty 110 maasta ja ne ovat tuottaneet noin 25 000 euroa vuodessa.

– Vierailuilla esitellään suomalaista koulutusjärjestelmää, jonka jälkeen vierailijat pääsevät tutustumaan kouluun, kertoo opetushallituksen asiantuntija Paula Paronen. 

Erityisesti tutustumiskierroksia tehdään sijainnin vuoksi Helsingin, Espoon ja Vantaan kouluihin. 

– Innovaatiot ja erilaisuus kiinnostavat kävijöitä.

Suomessa koulutusvientiä harjoittaa Educluster, jonka kautta myös Rangell lähti maailmalle. Yksi Educlusterin omistajista on Jyväskylän yliopisto. 

Educlusterin kautta maailmalla on tällä lukukaudella suomalaisia opettajia noin 80. Henkilötyövuosina laskettuna 150. 

– Annamme työmahdollisuuden, mutta kaikki palkat eivät mene meidän kauttamme. Suurin vientimaa on Arabiemiraatit ja Qatar, kertoo kansainvälisen toiminnan johtaja Elise Tarvainen. 

Tarvainen hymyilee visioille, joiden mukaan koulutusvienti voisi olla Suomen uusi Nokia.

– Avaus on kiva. Ei Nokiakaan kasvanut yhdessä yössä. Jos katsotaan vuoteen 2050, on mahdollista, että koulutusvienti voisi olla uusi Nokia.

Tarvaisen mukaan tulevaisuus näyttää toiveikkaalta, sillä useiden kehittyvien maiden sekä öljymaiden agendalla on koulutusjärjestelmien kehittäminen. 

Tarvainen haluaa kuitenkin herättää Suomessa keskustelua omasta koulutusjärjestelmästämme.

– Viennin edellytykset luodaan Suomessa. Se tarkoittaa sitä, että koulutusjärjestelmäämme pitää kehittää jatkuvasti ja tehdä paljon töitä sen eteen, että Pisa-tuloksemme ovat hyviä. Emme voi vain tuudittautua siihen, että meillä on nyt hyvä koulutusjärjestelmä. 

Educluster on tehnyt liiketoimintana koulutusvientiä kuusi vuotta. Jokaisena vuonna liikevaihto on kasvanut.

– Koulutusmarkkina vetää, mutta hankaluus on siinä, kuinka me Suomessa osaamme tehdä vahvasta koulutusosaamisesta kannattavaa liiketoimintaa, joka näkyisi myös vientitaseessa. Tämä on se haaste, josta keskustelua käydään harvoin.

Tarvaisen mukaan Suomessa ei aina tunnisteta, mikä on koulutusvientiä. Esimerkiksi Australian ja Uuden-Seelannin koulutusviennistä 90 prosenttia on tutkintojen myymistä. Meillä sitä ei ole katsottu koulutusvienniksi. 

Tarvaisen mukaan opettajien vienti ei ole kestävää bisnestä, vaan lisäksi pitää olla muunkinlaista vientiä, esimerkiksi tuoda asiantuntijoita oppimaan Suomeen ja viedä koulutusteknologiaa maailmalle. Ala on matalan kannattavuuden bisnestä, jonka voitot syntyvät monistettavista palvelukonsepteista. 

– Teemme oikeita asioita, mutta olemme muihin maihin verrattuna jälkijunassa ja vauhti saisi olla vähän kovempi. HÄSA