Kanta-Häme

Koulut ja päiväkodit huudeiksi

Ensi vuoden alussa Hämeenlinnassa ei ole enää yhtään sanahirviötä nimeltä varhaiskasvatuskeskus. Kaupungissa palataan takaisin aikaan, jolloin päiväkodit olivat myös viralliselta nimeltään päiväkoteja.

Kyse ei ole kuitenkaan vain nimenmuutoksesta, vaan taustalla on suurempi organisaatiouudistus.

Jatkossa Hämeenlinnan kaikki lasten ja nuorten palvelut on jaettu aluemallin mukaisesti yhdeksään alueeseen. Liitoskuntien päiväkodit ja koulut muodostavat Lammin ja Tuuloksen yhteisaluetta lukuun ottamatta kukin oman alueensa. Lisäksi kantakaupunki on jaettu viiteen eri ryhmään.

– Alueita on kaavailtu lähinnä sen mukaan, mistä alakoulusta siirrytään mihinkin yläkouluun. Jokaisella alueella on joukko päiväkoteja, alakouluja ja korkeintaan yksi yläkoulu, kertoo palvelujohtaja Marja-Liisa Akselin.

Ehyt koulupolku

Uudistuksen tarkoituksena on parantaa palvelua sekä yhtenäistää lasten oppimispolkua.

– Tavoitteena on se, että entistä paremmin saataisiin ratkottua lasten sijoittelua päivähoitoon siten, että hoitopaikka löytyisi oman asuinalueen läheltä ja oppimisen polku ala- ja yläkouluun olisi hyvin selkeä, sanoo tilaajapäällikkö Seija Mäkinen.

Hänen mukaansa nykyiset varhaiskasvatuskeskukset eivät enää vastanneet uuden organisaation tarpeisiin. Mäkisen mukaan toimintoja tehostetaan siten, että koulupolku on mahdollisimman ehyt ja kaikki lapsen tarvitsemat palvelut ovat samassa organisaatiossa.

– Alueelliseen toimintaan tulevat mukaan myös neuvolat sekä muut psykososiaaliset ja kasvua tukevat palvelut. Alueita resurssoidaan niiden ominaispiirteiden mukaisesti, Mäkinen toteaa.

Huudeille nimet

Käytännössä yhteistyö helpottuu, kun kunkin alueen perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen esimiehet muodostavat yhteisen johtotiimin, joka vastaa alueen palvelujen käytännön toteutuksesta.

– Tässä haetaan sitä, että alueella tultaisiin tutuksi, olisi yhteiset lapset ja perheet. Halutaan helpottaa siirtymistä päiväkodista eskariin, eskarista alakouluun ja alakoulusta yläkouluun.

Lisäksi perheiden vaikutusmahdollisuuksia oman lapsen tai nuoren asioihin halutaan lisätä.

– Olisi tällaisia nuorten kielellä huudeja, joihin nuoret ja vanhemmat pystyvät ihan oikeasti vaikuttamaan. Näitä alueita tulee niin monta, että kyse on aidoista ihmisen kokoisista lähialueista, joissa vuorovaikutus on luontevampaa, Akselin visioi.

Hänen mukaansa alueiden nimet kuten Itä1 tai Keskusta2 ovat vasta tekonimiä. Hän heittääkin palloa alueille, jotta ne keksivät omalle huudilleen paremman nimen.

– Luulen, että paras luovuus ei asu täällä palvelujohtajan päässä, Akselin sanoo.

Yt-neuvottelut menossa

Organisaatiouudistuksen vuoksi lasten ja nuorten palveluissa on aloitettu yhteistoimintaneuvottelut. Yt:t koskevat kaikkia lasten ja nuorten palvelujen esimiehiä ja hallintoväkeä.

Mäkinen tarkentaa, ettei neuvottelujen lopputuloksena irtisanota ketään. Kyse on tehtävien uudelleenjärjestelystä, kun esimerkiksi varhaiskasvatuskeskusten johtajien virat lakkaavat.

– Jatkossa nykyiset varhaiskasvatuskeskusten johtajat ovat päiväkotien johtajia. Heidän tehtävissään on hieman erilaisia painotuksia alueesta riippuen. Osa painottuu asiakasprosesseihin ja osa enemmän henkilöstön ja talouden johtamiseen.

Uuden organisaation pitäisi olla käytössä tammikuun alusta alkaen.

– Silloin meillä on hyvässä kunnossa oleva lähtöruutu, mutta siitähän toiminta vasta alkaa, Akselin toteaa. (HäSa)

Päivän lehti

28.1.2020