Kanta-Häme

Koulut ja päiväkodit imevät kaupungin työntekijät

Vihoviimeinen keino, puuskahtaa kaupungin henkilöstöjohtaja Anne Iijalainen kysymykseen, harkitaanko Hämeenlinnassa irtisanomisia, jotta ensi vuoden budjetti saadaan tasapainoon.

Monissa kunnissa trendi on vastaava. Kuntatyönantajien neuvottelupäällikkö Sari Ojanen sanoo, että kunnissa käydään yt-neuvotteluita tällä hetkellä vähän. 

– Joka kerta kuntien yt-neuvottelut ylittävät uutiskynnyksen.

Kuluneella viikolla Kuntatyönantajat lähestyi kirjeellä kaikkia kuntia. Kilpailukykysopimuksen mukaan on mahdollista sopia paikallisesti palkoista ja niiden muutoksista, jos siihen on työnantajalla perusteltu syy. Tästä Kuntatyönantajat antoi ohjeistuksen kunnille.

– Kunnissa kannattaa ottaa mallia yksityiseltä sektorilta. Finnair on hyvä esimerkki. Siellä työnantaja sitoutui pitämään koko henkilöstön töissä, mutta palkoista sovittiin paikallisesti. Se tuotti tulosta. Tätä korttia kannattaisi kunnissa kokeilla esimerkiksi vaihtoehtona lomautuksille, Ojanen sanoo. 

Nykyään kuntatyönantajat kysyy vuosittain kunnilta, onko yt-neuvotteluja käyty tai onko niitä suunnitteilla seuraavaksi vuodeksi. Viime vuonna 53 kunnassa käytiin läpi yt-neuvottelut, jotka johtivat 255 ihmisen irtisanomiseen. 

Kyselyn mukaan tänä vuonna asiaa harkitaan 37 kunnassa. 

– Aika usein yt-neuvottelut alkavat, kun henkilöstömenoista halutaan säästää. Irtisanomisiin päädytään kuitenkin harvoin. Säästöä yritetään löytää muulla tavoin. Esimerkiksi luonnollisella poistumisella, sijaisten käytön vähentämisellä ja täyttöluvalla, joka tarkoittaa sitä, että uusiin rekrytoimisiin pitää olla aina lupa ylemmältä taholta. 

Ojanen muistuttaa, ettei kuntien palvelutuotanto katoa mihinkään. Se vain pitää järjestellä uudelleen. 

Hämeenlinnan kaupunki on tavoitellut 200 henkilötyövuoden vähennystä vuosina 2015–2016. Tavoitteessa ei ole onnistuttu. Henkilötyövuodet ovat vähentyneet nettona vain 26,5:llä.

Kun vuonna 2014 kaupungilla oli 3521 henkilöä töissä, vuonna 2015 luku oli 3361. Tänä vuonna henkilöstöä oli elokuun lopussa 3430. 

– Meille on tullut jonkin verran uusia vakansseja muun muassa perhetyöhön. Määräaikaisten työntekijöiden määrä on ollut myös hienoisessa kasvussa, kertoo Iijalainen.

Kuntaliitoksen jälkeen kaupungin henkilöstö on kuitenkin vähentynyt muutamalla sadalla. Sitä, mistä viime vuosina on eniten työntekijöitä lähtenyt, Anne Iijalainen ei osaa sanoa.

– Henkilöstöä on vähentynyt tasaisesti eläkkeellesiirtymisten myötä tai paikka on vapautunut, ja on mietitty voidaanko työt hoitaa jotenkin muuten kuin palkkaamalla uusi henkilö tilalle. 

Kaupunginjohtaja Timo Kenakkala sanoo, että parhaillaan käynnissä olevassa organisaatiomuutoksessa tietyt henkilöstöryhmät ovat yt-menettelyn alaisena. Siitä ei kuitenkaan ole ollut puhetta, ovatko yt-neuvottelut kyseessä, kun ensi vuoden budjettiin etsitään säästöjä. 

– Haluamme noudattaa hyvää henkilöstöpolitiikkaa. 

Kenakkalan katse kohdistuu ensimmäisenä palveluiden ostoihin, jotka ovat vuosi vuodelta kasvaneet. Osaltaan se johtuu palvelutarpeen kasvusta ja se näkyy myös sijaiskustannusten kasvuna.

– Ne pitää saada kuriin. Keinoja on keksittävä prosessien viilaamiseksi. 

Kuten kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sari Rautio (kok.), myös Kenakkala puhuu ”yhteisistä säästötalkoista”. 

Voisiko Hämeenlinnan kaupunki harkita paikallista sopimista?

– Jos hyvä ratkaisu löytyy, mikä ettei. Siihen pitäisi saada kaikki mukaan. HÄSA