Kanta-Häme

Koulutaulut opettavat ja elähdyttävät

Vanhat opetustaulut vievät menneinä vuosikymmeninä koulunsa käyneet takaisin lapsuutensa luokkahuoneiden maailmaan. Suomalaisten käsitys maailmanhistoriasta, uskonnoista ja kansallisesta aatteesta on muovautunut koulussa käytössä olleiden opetustaulujen kautta vuosikymmenien ajan aina 60-luvulle asti.

Urjalan koulujen varastoissa säilyneet taulut ovat nyt esillä Urjalassa Honkolan palokunnantalolla avatussa näyttelyssä.

– Näyttelyn kokoaminen on ollut jännittävä sukellus historiaan, kunnan kulttuurituottaja Outi Sippo-Purma sanoo.

Kansakoulun tarpeisiin

Havainnollistaville koulutauluille tuli entistä suurempi tarve Suomessa 1860-luvulla tehdyn kansakoulu-uudistuksen myötä. Siihen asti koulut olivat pärjänneet hyvin ilmankin, mutta uudistuksen myötä esille nousi uusia tarpeita. Koululaiset alkoivat opiskella lukemisen, kirjoittamisen ja laskennon ohella esimerkiksi maantietoa, historiaa, uskontoa, muoto- eli mittausoppia, luonnontietoa, piirustusta, laulua, voimistelua ja käsityötä.

– Näihin aineisiin tarvittiin yhtäkkiä opetusvälineitä, jotka koskivat esimerkiksi eläinopin, kasviopin, eläinten anatomian sekä terveys- ja raittiusopin aihepiirejä, Sippo-Purma kertoo.

Vanhimmat taulut tuontitavaraa

Suomessa alettiin tehdä ensimmäisiä omia tauluja vasta vuonna 1900, kun WSOY kustansi historiaan keskittyneen taulusarjansa. Euroopan laajuisesti ensimmäiset kuvataulut syntyivät Saksassa ja Ranskassa 1800-luvun alkupuoliskolla.

Suomessa 1900-luvun alussa tehdyt Ebba Masalinin kasvitaulut ovat vielä tänäkin päivänä arvossaan ja keräilijöiden suosiossa. Vielä, kun kotimaisia tauluja ei ollut, sovitettiin muiden maiden kasvitiedettä suomalaiseen luonto-oppiin luovuutta käyttäen. Opetustauluja tilattiin aluksi Saksan ja Ranskan lisäksi myös Ruotsista ja Norjasta.

– Se oli ongelma, sillä kun tauluja tuotiin ulkomailta, niiden kasvisto oli hieman erilaista ja taulut todella tyyriitä, Sippo-Purma sanoo.

Nimekkäitä taiteilijoita ja maalauksia

Kotiseutuopin, maantiedon ja historian opetustaulujen tekijöistä löytyy useita nimekkäitä taiteilijoita ja maalauksia. Esimerkkejä Urjalan koulujen vinteiltä löytyneistä on Albert Edelfeltin öljymaalaus nimeltä Kaarle-herttua herjaa Klaus Flemingin ruumista ja Väinö Blomstedtin Ensimmäinen ristiretki Suomeen.

– Samalla, kun taulujen avulla elävöitettiin historian opiskelua, kehitettiin lasten taideaistia. Estetiikan tajua pidettiin tärkeänä asiana, Sippo-Purma kertoo.

– Niiden tehtävänä oli myös elähdyttää, ei niinkään olla aina historiallisesti täysin tarkkoja.

Kotiseutuopissa rakennettiin idyllisiä suomalaisia maisemia ja mielikuvia, joita lapsille esiteltiin koulussa opetustaulujen avulla. Jo 1890-luvulta lähtien myös hyvinvointia ja terveydenhuoltoa alettiin käsitellä koulun penkillä.

– Terveys- ja raittiusopin kautta tietoa perusterveydestä alkoi mennä lasten kautta pikku hiljaa myös koteihin.

Paikallista kouluhistoriaa

Koulutaulujen lisäksi yksi palokunnantalon seinistä on täytetty kuvilla Urjalan vanhoista koulurakennuksista. Pöydällä olevalle kartalle on aseteltu 23 palloa ympäri kunnan, jotka osoittavat entisten ja nykyisten koulujen sijainteja. Näyttelyssä paikalliseen kouluhistoriaan voi tutustua valokuvien lisäksi Seppo Pirhosen tekemän Urjalan koulujen vaiheita käsittelevän verkkosivuston kautta.

Menosten koulumuseo taas on loihtinut yhteen talon huoneista vanhan luokkahuoneen tunnelman. Vanhat pulpetit, kirjat ja karttakepin kanssa luokan edessä seisova opettajatar esittelevät kävijöille entisajan koulunkäyntiä.

– Opettajahahmo on Rosa Michelsson, joka oli Häihälän talossa toimineen tyttökoulun ensimmäinen opettajatar. Oletan, että hän olin ensimmäisiä vanhan ajanseminaarin käyneitä opettajia, jolla oli tiukka kuri ja nuttura päässä, koulumuseota luotsaava, kesämenoslaiseksi itseään kutsuva Anja Hinkkanen kertoo.

Kesänäyttely on näillä näkymin viimeinen tilaisuus ihailla koulumuseon antia, sillä Menosten kylätalon myymisen vuoksi myös museon vuokrasopimus on loppumassa. Pulpetit ja isot esineet jäävät kunnan haltuun, mutta muun esineistön kohtalo on vielä avoinna.

– Nyt neuvottelemme kunnan kanssa, saammeko pitää loput tavarat. Kaikki kirjallisuus on minun kokoamaani, joten ne otan talveen talven ajaksi, Hinkkanen kertoo tulevasta. (HäSa)

Palokunnantalolle koottu Koulunkäyntiä ja opetustauluja Urjalassa -näyttely on osa Hehkuva Hehkuva Nuutajärven lasikylä -kulttuurimatkailuhanketta. Näyttely on avoinna 1.7.–3.8. tiistaista sunnuntaihin klo 12-18. Vapaa pääsy.

Päivän lehti

30.9.2020

Fingerpori

comic