Kanta-Häme

Koulutussäästöt uhkaavat syödä ammattitaitoa

Opetusalan ammattijärjestö OAJ pelkää, että toisen asteen koulutuksen säästöjen takia ammatillisista oppilaitoksista valmistuneiden ammattitaito jää puutteelliseksi.

– Lähiopetuksen määrä on laskenut 38 tunnista keskimäärin 28 tuntiin viiden viime vuoden aikana. On ammatillisia oppilaitoksia, joissa lähiopetusta on viikossa vain 22–24 tuntia viikossa. Loppuaika on opiskelijan itsenäistä työskentelyä, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen.

– Opiskelijan pitää muka itsenäisesti opiskella koneistusta, hitsausta ja autonkorjausta. Hänellä ei ole tunteja, vaan se on lukujärjestyksessä merkitty itsenäiseksi työskentelyksi. Jopa kokonaisia opiskeluviikkoja on joissakin oppilaitoksissa opetuksetonta aikaa.

Luukkainen muistuttaa, että sähköalan työnantajapuoli totesi jo pari kuukautta sitten, että ammatillisista oppilaitoksista valmistuneiden osaamisen laatu ei vastaa enää työelämää.

– Opettajat ovat ahdistuneita, kun he tietävät, että heillä on keinot, mutta ei tunteja.

Säästötavoite 260 miljoonaa

Hallitus on asettanut toisen asteen koulutuksen säästötavoitteeksi 260 miljoonaa euroa, mikä kattaa lukioiden ja ammatillisen koulutuksen säästöt.

Luukkaisen mukaan hallintoa keventämällä säästöjä ei saada, siksi säästöt iskevät hänen mielestään koulujen määrään ja opetukseen.

– Jos joka ainoa toisen asteen koulutuksen hallinnossa työskentelevä irtisanotaan, se toisi kustannussäästönä 130–150 miljoonaa euroa eli vasta puolet säästöistä, Luukkainen laskee.

– Siihen päälle tulevat opettajien lomautukset. 27 kuntaa on tänä vuonna lomauttanut opettajia. Ensi vuonna on toistakymmentä kuntaa, jotka ovat päättäneet lomautuksista ja prosessissa on parikymmentä kuntaa.

Luukkaisen mukaan pahin on vasta edessä.

– Säästöt tulevat portaittain. Säästöjen huippu kohdataan vuonna 2017, jolloin kaikki leikkaukset ovat voimassa.

Historian suurin myllerys

Opetus- ja kulttuuriministeriön johtaja Mika Tammilehto oli tiistaina puhumassa Opetushallituksessa, jossa julkistettiin ammatillisten perustutkintojen uudistus.

Mika Tammilehdon mukaan ammatillinen opetus on nyt historiansa suurimmassa myllerryksessä.

– Kaikki isot asiat ovat yhtä aikaa työpöydällä. Nyt ollaan uudistamassa ammattikoulutuksen tutkintojärjestelmää, rahoitusta ja järjestäjäverkkoa.

Tammilehdon mukaan rahoitus ja järjestäjäverkko saavat keskustelussa suuremman huomion kuin tutkintomuutos.

– Ei pidä väheksyä tutkintoa, koska juuri se on kovaa ydintä, jolla vastataan työelämän tarpeisiin.

Tammilehdon mukaan perustutkintojen uudistus on kriittisen tärkeä.

– Toivon mukaan se tulee helpottamaan tuskaa, kun resursseja on vähemmän ja vaatimukset kovat.

Opetushallitus on antanut tutkintoperusteet, käytännön työ alkaa nyt oppilaitoksissa.

Räätälöityä koulutusta

Tutkintojen työelämäyhteyksiä ja yrittäjyysosaamista on vahvistettu.

– Oppilaitos voi räätälöidä koulutusta alueellisen ja paikallisen työelämän tarpeisiin, Opetushallituksen pääjohtaja Aulis Pitkälä esitteli.

Osaamisen monipuolistamiseksi opiskelijat voivat ottaa osia muista ammatillisista tutkinnoista, lukioista ja ammattikorkeakouluistakin. Valinnaisuutta on lisätty.

Pitkälä korosti suomalaista erikoisuutta, että ammattikoulutus antaa valmiuksia myös jatko-opintoihin. (LM-Häsa)