Kanta-Häme

Koulutussopimus voi lisätä yritysten vastuuta

Valmisteilla oleva laki ammatillisesta koulutuksesta voi tuoda epäselvyyksiä koulutuksen kustannusten jakautumisesta. Esitys koulutussopimuksesta siirtäisi oppimista yhä enemmän työpaikoille, mikä toisi lisää vastuuta yrityksille.

Tätä mieltä ovat Hämeen kauppakamarin toimitusjohtaja Jussi Eerikäinen ja Hämeen yrittäjien toimitusjohtaja Juha Haukka, jotka puhuivat tiistaina Ammattiopisto Tavastian Elinvoimaa ammatillisesta koulutuksesta Hämeessä -keskustelutilaisuudessa.

Eerikäisen mukaan suurin osa suomalaisista yrityksistä on pk-yrityksiä, joilla ei ole välttämättä resursseja kouluttamiseen. Sen järjestäminen vaatii työvoimaa.

– Huoli on se, miten tämä näkyy kustannuksissa. Ollaanko työpaikoille valmiita korvaamaan se, että ne ottavat lisää vastuuta koulutuksesta?

Käytännön työtilanteissa halutaan tehdä nykyistä enemmän myös opiskelijoiden arviointia. Eerikäinen arvioi, että rahakysymys nousee esiin myös siinä kohtaa, jos työpaikoilta vaaditaan pätevyyttä opettamiseen tai suoritusten arvioimiseen, arvioi Eerikäinen.

– Reformi on hyvä mahdollisuus, mutta kustannusten ja vastuun oikeudenmukaista jakaantumista pitää miettiä.

Myös Haukka on huolissaan siitä, miten resurssien jako tapahtuu oppilaitosten ja koulutussopimuksen työpaikkojen kesken.

– Rahoitusrakenne ei vielä taivu oikeaan maailmaan, ja moni vaikuttaja haluaa pitäytyä nykyisessä mallissa. Jonkinlainen kompromissi löytyy kyllä yhteistyöllä ja viestinnällä.

Uudistuksen onnistuminen vaatii Eerikäisen ja Haukan mukaan elinkeinoelämän ja koulutuksen järjestäjien yhteistyötä, joka on myös reformin tavoite. Tässä on vielä parannettavaa.

Kauppakamarien viime vuoden lopulla tekemän tutkimuksen mukaan oppilaitokset tekevät yhteistyötä yritysten kanssa Hämeessä selkeästi vähemmän kuin Suomessa keskimäärin.

Haukan mukaan oppilaitosten ja yritysten yhteistyöllä on kuitenkin pitkä historia Kanta-Hämeessä, ja luottamus on tärkeää tulevassa uudistuksessa. Hän uskoo, että yksi haaste yhteistyölle tulee olemaan oppilaitosten uudistuva rooli opiskelijan ja työpaikan välissä.

Yhteistyötä vaatii etenkin elinkeinoelämän osaamistarpeiden ennakointi, joka tulee olemaan avainasemassa ammatillisen koulutuksen järjestämisessä.

Eerikäisen mielestä osaamistarpeiden ennakointiin tarvitaan mukaan koko yhteiskunta, eikä sitä voi sälyttää vain koulutuksen harteille. Tähän tähtää esimerkiksi Hämeen NÄKY -hanke, jonka tavoite on kehittää yhdessä seudun oppilaitosten kanssa pk-yritysten ennakointiosaamista.

– Tämä liittyy myös siihen, kuinka nopeasti oppilaitosten koulutustarjonnassa voidaan reagoida osaamistarpeen muutoksiin, Eerikäinen sanoo. HÄSA

Päivän lehti

31.5.2020