Kanta-Häme

Kova kohu korkeista koroista

Ne pidentävät persjalkaista, nostavat naapurintytön maailmannaiseksi ja saavat köyhän näyttämään rikkaalta.Ne kivistävät varpaita ja kahlitsevat käyttäjänsä seksisymbolin rooliin. Ne kaunistavat monen lentoemännän ja luksusmyyjän jalkoja – mutta saako korkokenkien käyttöön pakottaa?Brittinaiset veivät kysymyksen parlamenttiin asti.

Vuosi sitten korkokenkäkapinaan ryhtyneet brittinaiset ovat nyt saaneet asiansa parlamenttiin asti. Niin ihanina kuin moni korkojaan pitääkin, yli 150 000 kansalaista allekirjoitti vetoomuksen työpaikkojen korkokenkäpakon kieltämiseksi. Ihanuudesta kun tulee monille kipuja.

Jupakka alkoi, kun Nicola Thorpin työnantaja lähetti hänet kotiin matalien kenkien vuoksi. Hän työskenteli vastaanottovirkailijoita välittävän Portico-nimisen yhtiön palveluksessa, ja tämänkertainen pesti oli yhdessä Lontoon Cityn suurimmista konsulttiyhtiöistä. Sen pukusääntöihin korkokengät eivät kuuluneet.

– Jos joku olisi osannut kertoa minulle syyn, miksi en pysty työhöni matalissa kengissä, niin olisin hiljaa. Mutta kukaan ei osannut. Minun olisi pitänyt tehdä yhdeksäntuntinen työvuoro opastaen ihmisiä kokoushuoneisiin, enkä olisi pystynyt siihen koroissa, Thorp sanoi silloin.

Hän kimpaantui ja teki kansalaisaloitteen korkokenkäpakon kieltämiseksi. Sen jälkeen tasa-arvokomitea teetti tutkimuksen korkokengistä ja muista työpukeutumiseen liittyvistä säännöistä. Se totesi, että korkokenkien käyttöpakko on jo nyt Britanniassa laitonta tasa-arvolain perusteella, mutta silti korkoihin pakottaminen on vielä yleistä.

Tähän ovat törmänneet myös monet Britanniassa asuvat suomalaiset, jotka kertoivat kokemuksistaan tähän juttuun. Niistä nousee esiin kolme palvelualaa, joilla korkoja yhä suositaan tai jopa vaaditaan: ilmailu- ja matkailuala, luksusmyymälät ja erilaiset vastaanottotehtävät.

Meillä kaikilla taitaa olla mielikuva pitkistä, hoikista ja kaunissäärisistä lentoemännistä, joiden klassiseen virkapukuun kuuluvat kuin luonnostaan korkokengät. Lentoemäntien asu on arkistunut vain vähän niistä ajoista, kun lentämiseen vielä liittyi yläluokkaista glamouria, vaikka matkustajat ovat kauan sitten siirtyneet bisnespuvuista verkkareihin.

Lentoemäntien korkokenkäpakko on kuin jäänne menneiltä vuosikymmeniltä. Jos emäntien työasuja tarkasteltaisiin nykyaikaisten työsuojeluvaatimusten näkökulmasta, olisi helppo löytää perusteita korkokenkien kieltämiselle. Lentokonehan liikahtaa usein yllättävästi ja toisinaan jopa rajusti. Työntekijöiden jalkoja pitäisi pikemminkin suojella kuin koristella.

Korkokengät ovat kuitenkin yhä osa lentämisen arkista aherrusta. Eikä se Britannian suomalaisten mukaan ole pelkästään brittiläinen juttu. 

– Kaikilla lentoyhtiöillä sekä täällä että Suomessa, niin kentillä kuin lentokoneissa, naishenkilökunnan univormusääntöihin kuuluvat korkokengät, sanoo yksi suomalaisemo.

– Jep, neljä lentoyhtiötä! Lennolla saa kyllä vaihtaa korkkarit pois, siis täällä Briteissä, mutta Suomessa ei muistaakseni saanut vaihtaa. Ja tämä on siis kirjattu sääntö univormuoppaassa, vahvistaa toinen.

Eivätkä asiat ole paremmin lentokentilläkään:

– Belfastin kansainvälisellä lentokentällä yhden firman lähtöselvityksessä oli hirvittävän tarkkaa, että oli juuri oikeanlaiset korkokengät. Kun halusin jalalle vähän mukavammat, tuli heti sanomista. Kyllä teki tiukkaa köpöttää koroissa, yksi nainen kertoo.

Hotellityöntekijöiden kokemukset noudattavat samaa linjaa. Neljän ja viiden tähden hotellien vastaanotoissa työskennelleet suomalaiset kertovat joutuneensa käyttämään korkoja. Tietynlainen pukeutuminen on osa yrityksen imagoa ja siksi se voi kiinnostaa isojakin johtajia.

– Yhdessä respatyössä oli pukukoodissa korkopakko. Esimies ei huomauttanut vaikka joskus lättäkengät olikin, mutta ylemmältä tasolta huomautus kyllä tuli.

Yhden matkanjärjestäjän virkapukusääntö vaatii korolliset kengät.

Jakkupukuiset korkokenkänaiset tuovat tehtäviinsä nostalgisen ripauksen menneiden aikojen – kenties kuvitellusta – loisteesta. Siksi heitä löytyy myös luksustavaratalojen muoti-, kenkä- ja kosmetiikkaosastoilta ja muotiputiikeista. Niiden naiset ovat yritystensä ja tuotteidensa mallinukkeja. Myös suomalaiset:

– Meillä oli luksustavaratalon kenkäosastolla korkopakko, vaikka seisoimme kahdeksan tuntia päivässä. Matalia sai pitää vain lääkärintodistuksella.

– Hain kerran vaatekauppaan töihin, niin siellä mainittiin, että korot ovat pakolliset.

Tänä keväänä nämäkin työantajat voivat kuitenkin odottaa kirjettä Britannian työsuojeluviranomaisilta, jotka aikovat julkistaa uudet ohjeet työpukeutumisesta. Niistä pitäisi selvitä jokaiselle työnantajalle, ettei korkokenkiä sovi vaatia myöskään terveyssyistä. 

Korkokenkien ylellinen imago on ilmeinen syy niiden käyttöpakolle. Mutta myös tämän ylellisen imagon ylläpitäjät, maailmankuulut näyttelijät, kapinoivat korkopakkoa vastaan.

Räikeimmillään korkopakko on Cannesin elokuvajuhlilla, joiden gaaloihin ei päästetä korottomia naisia.

Viime kesänä muutamat huippunimet kuitenkin testasivat pakon pitävyyttä. 

Carrie Fisher käveli sisään miehisissä kävelykengissä, Susan Sarandon matalissa avokkaissa, Kristen Stewart tennareissa ja Julia Roberts paljain jaloin.

Anna Mård

Päivän lehti

3.6.2020