Kanta-Häme

Kreivin reki nukkui ruususen unta

Sulavalinjainen rekikaunotar on uinunut Forssan museon ylimmässä kerroksessa monta vuosikymmentä.

Ruususenuni päättyy nyt, sillä tiilimakasiinissa puhaltavat muutoksen tuulet. Ensi vuoden aikana museon alakertaa remontoidaan, kokoelmien esillepano uudistetaan ja talvikelien prinsessa kunnostetaan.

1700-luvulta peräisin oleva Wiksbergin kartanon reki on yksi Forssan museon aarteista.

Reen lahjoitti 1930-luvulla Lounais-Hämeen Kotiseutu- ja Museoyhdistykselle agronomi Axel Stålström. Wiksbergin kartanon omistaja, Forssan patruuna Axel Wahren, oli Stålströmin äidin isä. Patruunalta agronomin vanhemmat perivät sekä kartanon että reen.

Kapea, kaksipaikkainen reki näyttää kepeältä ajelureeltä, jolla kiidetään hohtavilla hangilla. Raskaaseen matkantekoon reki vaikuttaa aivan liian koristeelliselta. Kustavilaiselle ajalle tyypilliset medaljongikoristeet reen kyljissä ovat ammattimaalarin työtä. Istuimet on topattu pehmeiksi, ja niiden maalattua kangasta voi luulla silkiksi.

Reki mahdollisesti kreivillistä alkuperää

Rekeen liittyy tarina siitä, että sen alkuperäinen omistaja olisi ollut itse kreivi Gustaf Mauritz Armfelt, Halikon Joensuun kartanon omistaja. Kreivi Armfelt muistetaan monista rakkausseikkailuistaan ympäri Eurooppaa.

– Axel Stålström oli lapsuudessaan kuullut tämän legendan reen omistajasta. Kotiseutu- ja museoyhdistykselle lähettämässään kirjeessä hän kuvailee vanhempiensa kertoneen tarinaa pilke silmäkulmassa, projektipäällikkö Sanna Kattelus kertoo.

– Oli tarina totta tai ei, on se kiinnostava lisäpiirre reen taustaan, projektitutkija Kristiina Huttunen muistuttaa.

Ei siis ihme, että reki on saanut oman kunnostuskampanjan, jota kotiseutu- ja museoyhdistys vetää. Aika on kalvanut siroa kaunotarta niin, että konservointia kaipaavat sekä puuosat että pehmeät istuimet.

Ensi vuoden aikana museon peruskokoelma järjestetään uudelleen, ja museoväen toiveena on saada reki kunnostettuna esille.

Yhdistys vaali aitoa talonpoikaiskulttuuria

Forssan museon perusti Lounais-Hämeen Kotiseutu- ja Museoyhdistys 1920-luvulla. Yhdistys ylläpiti toimintaa vuoteen 2009 saakka, jolloin museo siirtyi Forssan kaupungin hoidettavaksi.

Kotiseutu- ja museoyhdistys keräsi alkuvuosikymmeninään mittavan kokoelman hämäläisiä talonpoikaisesineitä.

– Yhdistys keräsi noin 25 000 esinettä, tietää amanuenssi Asta Suominen.

Jykevässä makasiinissa kehräämöalueelle avattiin lounaishämäläistä historiaa esittelevä perusnäyttely vuonna 1980.

– 1920-luvulla pelättiin talonpoikaiskulttuuriin katoamista ja haluttiin tallettaa sitä. 1930-luvullakin lahjoitetut esineet olivat pääosin maatalouteen tai käsityöläisammatteihin liittyviä, projektitutkija Kristiina Huttunen selvittää.

Teollisuuden voima esille näyttelyssä

Teollisuuskaupungin historia jäi maatalouskulttuurin varjoon, mutta nyt näyttelyä uudistettaessa tämäkin puoli lounaishämäläisyydestä nousee enemmän esille.

– Uusi näyttely esittelee myös Forssan tehdasyhteisön synnyn, kasvun ja kehityksen seutukuntaa unohtamatta, sillä ympäröivä maaseutu on vaikuttanut tiiviisti Forssan kehitykseen, Kristiina Huttunen kertoo.

Tärkeä osa Forssan museon uutta näyttelyä ovat valokuvat. Museolla on professori Esko Aaltosen lahjoittama merkittävä kansatieteellinen valokuvakokoelma ja hyvä kokoelma kuvia teollistuneesta Forssasta.

Museokävijät mukana näyttelyn suunnittelussa

Museokävijät ovat saaneet vaikuttaa uuteen perusnäyttelyyn. Vuosi sitten museo pyysi vieraitaan nimeämään esineitä, joiden he haluavat olevan esillä uudistuneessa näyttelyssä.

Tänä vuonna museon asiakkaat saivat sanoa mielipiteensä näyttelyarkkitehti Taina Väisäsen suunnitelmista. Samaa kävijöitä osallistavaa linjaa jatketaan uuden näyttelyn avauduttua. Museon väki toivoo kävijöiden saavan jokaisella käyntikerralla jotakin uutta irti.

– Näyttely avaa erilaisia ja monitasoisia näkökulmia forssalaisuuteen, Kristiina Huttunen pohtii.

Uudessa näyttelyssä paneudutaan aiempaa tiiviimmin tiettyihin aiheisiin, mutta paikallisille asukkaille tärkeät asiat pysyvät. Forssan museon aarteita on myös pitäjähistoriallinen Muolaa-osasto. Rajantakaisen Muolaan kunnan asukkaista valtaosa juurtui sotien jälkeen juuri Forssan seudulle. (HäSa)