fbpx
Kanta-Häme

"Kroppa kuin vastasyntyneellä" - Kantasolusiirre muutti Timo Kymäläisen elämän

Vuosi sitten hausjärveläisen Timo Kymäläisen perheessä elettiin jännittäviä aikoja. Imukudossyöpään toistamiseen sairastuneen Kymäläisen unelma oli kuukautta aikaisemmin toteutunut. Oli löytynyt ulkopuolinen luovuttaja, ja Kymäläinen saisi kantasolusiirteen joulukuussa.
 
Koitti joulukuun 16:s, ja siirto tehtiin. Operaatio itsessään oli varsin yksinkertainen.
 
– Oli kuin punasoluja olisi saanut tiputuksessa. Jännitys oli kuitenkin valtava, sillä kyse oli niin isoista asioista, käytännössä loppuelämästä, mies kertoo.
 
Kymäläiselle kantasolusiirre oli hengenpelastaja.
 
Toimenpiteen jälkeen alkoi pitkä odottelun ja toipumisen kausi.
 
Kuukausi kului Meilahden sairaalassa eristyksissä. Kotiutuminen venyi muutamilla päivillä, sillä munuaisarvot eivät tahtoneet asettua halutulle tasolle.
 
– Oli mahtava tunne, kun viimein pääsi kävelemään sairaalan ovista ulos vapauteen. Voin kuvitella, että siltä tuntuu ihmisestä esimerkiksi vankilasta vapautumisen jälkeen.
 
Ensimmäinen päivä kului kotosalla vaimo ja tytär kainalossa.
 
Sairaslomaa Kymäläiselle oli kirjoitettu kesäkuun alkuun saakka. Siitä huolimatta hän teki heti kotiutumisestaan asti jonkin verran työjuttuja, aina vointinsa mukaan.
 
Voimat olivat sairastamisen, rankkojen hoitojen ja pitkän sairaalajakson jäljiltä vähissä. Kymäläinen aloitti kuitenkin kuntoutumisen päättäväisesti. 
 
Maaliskuussa alkoi takapakki.
 
Tunto katosi jaloista ja kävely muuttui töpöttelyksi. Kymäläinen ei enää luottanut jalkoihinsa, ja rappusissa piti varmistaa, että jalka todella nousi. Lääkärit arvelivat, että taantuminen saattoi johtua rankoista hoitojaksoista. Varmaksi ei osattu sanoa sitäkään, paranisiko vointi vai pahenisivatko oireet. Kymäläinen alkoi epäillä, ettei voisikaan palata töihin suunnitellusti.
 
– Se oli pelottavaa aikaa. Pahimmillaan mietin, että ollaanko tässä pyörätuolipotilaita vielä jossain vaiheessa.
 
Kymäläinen ei kuitenkaan luovuttanut, vaan liikkui sen, minkä pystyi. Päättäväisyys alkoi kantaa hedelmää ja huhtikuussa Kymäläinen kykeni jo kävelemään itse rappuset ylös ja alas. Oli aika aloittaa salitreenit.
 
Vähitellen tunto alkoi palailla jalkoihin. Sitten kuntoutuminen lähti nousukiitoon.
 
Kymäläinen palasi tuusulalaisyrityksen markkinointipäälliköksi kesäkuun alussa. Lasku oli pehmeä, sillä vakuutusyhtiön tukeman kolmikuisen työkokeilujakson aikana työtunteja kertyi vähimmillään 20 tuntia viikossa. Alussa Kymäläinen teki paljon etätöitä, ja viikkotuntimäärät kasvoivat sitä mukaan, kun olo koheni.
 
Syyskuun alussa mies pystyi palaamaan täysipäiväisesti töihinsä.
 
Koska Kymäläinen joutuu syömään yhä käänteishyljintälääkkeitä, ei vastustuskyky ole normaali. Muuten elämä on asettunut uomiinsa: perhe, työ, ystävät ja liikuntaharrastukset vievät ajan. Ensi kesänä on tarkoitus käydä juoksemassa pari puolimaratonia ja loppukesästä täyspitkä matka.
 
Vaikka syöpä on hävinnyt kehosta, jatkuvat kontrollit. Kantasolusiirteen jäljiltä 36-vuotiaan Kymäläisen keho oli kuin vastasyntyneen. Siirteen jälkeen hän on käynyt läpi saman rokotusohjelman kuin mitä vastasyntyneet käyvät.
 
– Kokemus on kasvattanut valtavasti, ja olen huomannut, että olen muuttunut paljon herkemmäksi. Pyrin tietoisesti välttämään negatiivisia ihmisiä ja asioita ja keskittymään siihen, mikä tuo hyvää mieltä.
 
Kantasolusiirteen luovuttajasta Kymäläinen ei tiedä mitään. Päällimmäiseksi tunteeksi on kuitenkin jäänyt syvä kiitollisuus ja arvostus tuntematonta luovuttajaa kohtaan. HÄSA
 

Menot