Kanta-Häme

Krp: Paikallispoliisi hoitaa suurimman osan koulujen uhkatapauksista

Keskusrikospoliisi tuki paikallispoliisilaitoksia 341 uhkatapauksen estämisessä ja selvittämisessä vuoden 2018 aikana.
Poliisi murtautui miehen asuntoon sen jälkeen, kun hän ei suostunut lopettamaan hätäpuheluja. Kuva: Slotte Clas-Olav
Arkistokuva: Slotte Clas-Olav

Keskusrikospoliisin tietoon tulee muutamia kymmeniä koulu-uhkaustapauksia vuodessa.

Todellisuudessa luku on huomattavasti suurempi, sillä Krp saa tietoonsa vain vakavimmat tapaukset.

– Näistä vakavista tapauksista merkittävin osa aiheuttaa huolta, mutta harva päätyy konkreettisella tasolla suunnittelemaan tai valmistelemaan joukkosurman toteuttamista, kertoo rikostarkastaja Arto Tuomela keskusrikospoliisista.

Iso osa uhkauksista on ajattelemattomuuttaan tehtyjä, mutta viranomaiset ottavat ne alusta asti vakavasti.

Eniten uhkauksia esitetään yläkouluissa

Eniten kouluun liittyviä uhkauksia esitetään yläkouluissa, mutta uhkauksia tulee ilmi myös lukioissa, ammattioppilaitoksissa ja satunnaisesti myös alakouluissa.

Myös korkeakouluihin tulee jonkin verran koulu-uhkauksia.

– Poliisi suhtautuu kaikkiin uhkauksiin vakavasti ja tutkii ne huolellisesti. Iso osa koulu-uhkauksista osoittautuu ajattelemattomuudeksi, Tuomela kertoo.

Poliisi tekee yhteistyötä koulu-uhkausasioissa muun muassa terveydenhuollon ja sosiaalitoimen kanssa.

Avainasemassa on, että poliisi saa tietoa mahdollisesti uhkaavista henkilöistä. Tähän on pyritty muun muassa lainsäädäntöä kehittämällä.

Taustalla usein vakavan väkivallan ihannointi

Poliisi ei ota kantaa Kuopion tapauksen taustatekijöihin.

Yleisellä tasolla on havaittu, että useita uhkatapauksia yhdistää se, että teot eivät tyypillisesti ole hetken päähänpistoja.

Niiden taustalla on pidempi prosessi, jossa korostuvat uhkaavan henkilön elämän henkilökohtaiset ongelmat.

– Useimmiten nämä henkilöt suunnittelevat tekoa pitkään ennen toteutusta. Suunnittelu kestää useimmiten kuukausia, joskus jopa vuosia, Tuomela kertoo.

Taustalla on usein sosiaalisia ja mielenterveydellisiä ongelmia.

On kuitenkin tärkeä huomioida, että mielenterveysongelmat eivät sellaisenaan tee ihmisestä vaarallista, Tuomela huomauttaa.

– Henkilöitä ajaa usein jonkinlainen vääryyden kokemus ja katkeruus muita ihmisiä kohtaan, mikä johtuu erityisesti ulossulkemisen ja sosiaalisen eristäytymisen kokemuksista.

– He eivät välttämättä ole koulukiusattuja, mutta heillä on sosiaalisen eristäytymisen kokemus, eli kokemus siitä, että muut eivät halua olla heidän kavereitaan, Tuomela kertoo.

Ei tarkkoja tilastoja tapauksista

Useita tapauksia on yhdistänyt se, että ulossulkemisen ja sosiaalisen eristäytymisen kokemus on syy henkilöiden kostoajatuksiin ja näihin kokemuksiin haetaan ratkaisua väkivallan ja jonkinlaisen koston kautta.

– Heillä ei usein ole minkäänlaista rikoshistoriaa eikä heillä ole aikaisempaa häiriökäyttäytymistä. Henkilöt pääsääntöisesti ihailevat vakavaa väkivaltaa ja ihannoivat aikaisempia vakavan väkivallan, kuten joukkosurmien ja koulusurmien, tekijöitä, Tuomela kertoo.

Uhka-asioiden hoitamisessa korostuvat erityisesti viranomaisyhteistyö ja uhkatapausten varhainen tunnistaminen. Poliisissa on kehitetty esimerkiksi yhdenmukaisia toimintamalleja huolta aiheuttavien henkilöiden tunnistamiseksi.

Vuoden 2018 aikana Keskusrikospoliisi tuki paikallispoliisilaitoksia 341 uhkatapauksen estämisessä ja selvittämisessä.

Suurin osa tapauksista hoidetaan kokonaan paikallispoliisissa, joten tarkkoja tilastoja uhkatapausten määristä ei ole saatavissa.

Keskusrikospoliisin rooli on tukea paikallispoliisia tarvittaessa, Krp:n tiedotteessa kerrotaan.