Kanta-Häme

Kuha-aterioita Mozartilla höystettynä

Hämeenlinnan kulttuuripalvelujen projektipäällikkönä työskentelevä FT Antti Vihinen julkaisee kirjan W.A. Mozartista.

Minä ja Mozart -teos (Into-kustannus) jatkaa Vihisen poleemisten musiikkikirjoitusten sarjaa.

Hän yhdistää kirjassa Mozartin elämäkerran oman elämänsä musiikillisten ja ei-musiikillisten seikkailujen kanssa.

Esimerkiksi Don Giovannia lähestytään Lasse Virenin Münchenin kympin juoksun kautta ja Cosi fan tuttea suomalaisen vappujuhlinnan kaikuna.

Kirjan jälkisanoissa tekijä valottaa suhdettaan Mozartiin sekä paljastaa tapansa kirjoittaa:

”Ruokaa laittaessani kuuntelen mielelläni g-molli-pianokvartettoa, etenkin silloin kun paistan kuhaa. Myös molemmat Mozartin g-molli-sinfoniat sopivat loistavasti keittiöön. Kun valitsee niiden yhteyteen vielä kevyen valkoviinin ruuanlaittoviiniksi, ei kala-ateria voi epäonnistua.”

Henkilökohtaisesta otteesta huolimatta teos pyrkii olemaan jonkinlainen Mozart-elämäkerta. Sellaisena on ensimmäinen suomalaisen kirjoittajan tekemä analyysi ja esittely.

Vastapainoa …Sibeliukselle

Antti Vihinen on tehnyt väitöskirjan Jean Sibeliuksen natsiyhteyksistä. Hän jatkoi musiikin ja valtasuhteiden pohdintaa esseekirjassaan Musiikkia ja politiikkaa (Like 2005).

Lahden Sibeliustalon toimitusjohtajanakin työskennellyt Vihinen pitää itseään vastarannankiiskenä, kun hän uskaltaa uhmata suomalaisten yletöntä Sibelius-palvontaa.

– Sibelius on Suomessa ehdoton ykkönen, mutta yksikään suomalainen ei kirjoita vaikkapa Beethovenista – tai Mozartista, hän sanoo.

Yksi kirjan lähtölaukauksista oli Mozartin 250-vuotissyntymäpäivä vuonna 2006. Sitä juhlittiin maailmalla monin tavoin, mutta tapaus jäi Suomessa vähälle huomiolle.

Tätä eurooppalaisen kulttuurihistorian väheksyntää Vihinen haluaa lieventää Mozart-kirjallaan.

Toinen keskeinen teema on pohdinta Mozartin neroudesta ja hänen musiikkinsa voimasta. Miten on mahdollista, että teokset puhuttelevat kuulijoita vielä 200 vuotta syntymisensä jälkeen?

Entä mistä johtuu, esimerkiksi se, että tutkimuksissa huomattiin Mozartin musiikille altistuneiden keskosvauvojen kasvavan muita nopeammin? Toisaalta monissa suomalaisissa kauppakeskuksissa Mozartin musiikkia soitetaan teinien karkottamiseksi.

Antti Vihinen itse tunnustaa Mozartin musiikin olleen hänelle läpi elämän jonkinlainen henkinen pakopaikka ja suorastaan henkilökohtainen terapiaväline.

Näköispatsasta tai ylistävää muotokuvaa tekijä ei kuitenkaan piirrä säveltäjänerosta. Kirja korostaa räävittömän arkisesti Mozartin inhimillisiä piirteitä kuten esimerkiksi tämän eroottista latautuneisuutta. (HäSa)

Antti Vihinen: Minä ja Mozart. Into-kustannus 2014.