Kanta-Häme

Kuiskitaan, irvistellään ja lauletaan

Pyörällä. Sillä Ismo Savimäki on polkenut koko viime syksyn ja kevään ahkerasti. Kohteina on ollut 18 hämeenlinnalaista kolmosluokkaa Lammilta ja Rengosta aina kanta-Hämeenlinnan kouluihin.

Jokaisessa kolmosluokassa Savimäki on käynyt yksin kaksi kertaa. Nyt on käynnissä viimeinen kolmas kierros ennen esitystä ja tällä kertaa mukana on myös Taina Savimäki. Hän on suunnitellut draaman kaaren ja elävöittänyt lauluja.

Kyse on Arxin Sibeliuksen juhlavuosiprojektista. Poika, joka katseli puiden latvoja saa huipennuksensa perjantaina 22. toukokuuta Vanaja-salissa. Silloin 700 kolmasluokkalaista pääsee osaksi isoa teosta, jossa Vanaja-sali muuttuu metsäksi ja koululaiset metsän ääneksi.

Tuomelan koulun kolmasluokkalaiset istuvat hiljaa.

– Kuvitelkaa kesäyö, ja aamu alkaa sarastaa. Metsä alkaa kuiskia. Te olette metsän ääni, Taina Savimäki johdattelee.

Ismo Savimäki kertoo, kuinka metsä kuiskii. Hän myös opastaa, että katse pitää olla kiinnitettyinä hänen ”räpylöihinsä” eli käsiin. Kun kädet ovat oppilaiden silmien tasalla, saa alkaa kuiskia.

– Silloin laulan, kousa jouan, metsä kuiskii Savimäen käsien tahdissa.

Savimäki pyytää oppilaita nousemaan istumaan. Se tarkoittaa sitä, että selkä on suorana, hengitys kulkee ja pää on pystyssä.

– Olkaa auki! Irvistelkää! Loistavaa, sitten aloitetaan lauluharjoitukset.

– Ismo on niin mahtava, 3A:n luokanopettaja Maarit Kuikka kuiskii takarivissä.

Kuikka on vetänyt Tuomelan kolmosluokkalaisille syksystä asti harjoituksia kerran kuussa. Tarkoitus on ollut, että kolmoset oppivat laulut ulkoa.

– Ismo on tuonut laulun pedagogiikan lähelle. Tämä ei ole vain läpilaulua vaan laadukasta musaa, Kuikka hehkuttaa.

Musiikki on Sibeliuksen juhlavuoden kunniaksi Sibeliusta. Tosin lapsikuorolle ei löytynyt tunnin ajaksi laulettavaa, joten Savimäki on höystänyt konserttia muutamilla muilla kappaleilla.

Esitys käy läpi vuodenajat.

– Aihepiirinä kappaleissa ovat aiheet, jotka innostivat nuorta Sibeliusta, kuten luonto, mielikuvitus, satuhahmot, kansainvälisyys, juhlinta, Savimäki luettelee.

Kappaleisiin kuuluvat muun muassa Souda, souda sinisorsa, Metsämiehen laulu, Tapio, Puttepossun nimipäivät.

Tunnilla liikutaan paljon mielikuvissa, ja sopivissa väleissä puhutaan maestrosta. Savimäki kehottaa käymään Aulangolla ja katselemaan maisemia Sibeliuksen silmin.

Lapset ovat tunnin ajan innoissaan ja keskittyvät.

– Tykkään laulaa ja tässä on päässyt kappaleisiin sisälle. Ismo on kiva. Jos laulaa hyvin, se voi antaa rahaa, sanoo Valtteri Mäntysaari.

Hän on tienannut kuoroharjoituksissa 50 senttiä.

Tällä kertaa kolikon saa tyttö, joka tietää Sibeliuksen oikean syntymäpäivän.

Sara Lehto pitää myös Savimäen huumorista.

– Täällä on aina hauskaa.

Ida Grönman taas on tyytyväinen, sillä Savimäen tunneilla hän on oppinut paljon uutta, esimerkiksi laulamaan korkealta.

Savimäellä on kokemusta siitä, kuinka lapsia ja nuoria yhdistetään musiikin avulla, vaikka yhteisiä harjoituksia ei olisikaan. Hän teki samankaltaisen projektin 2000-luvulla neljäsluokkalaisten kanssa. Tarkoitus on myös innostaa lapsia kuoroharrastukseen mukaan.

Arxin tavoite on, että myös ensi vuonna kolmosluokkalaiset saisivat oman kuoroprojektin. Siinä Savimäki olisi mielellään mukana.

– Tämä on hauskaa kuin mikä. Kolmasluokkalaiset oppivat helposti. Ajattelin, että esimerkiksi Lastu lainehilla olisi liian vaikea, mutta mitä vielä. Kun vaan opettaa, kyllä nämä oppivat.

Ja sitten treenataan Lastu lainehilla.

– Ajattelin, että olette pieniä nakkimakkaroita, ettekä opi tätä, mutta olin aivan väärässä, Savimäki veistelee oppilaille ja tyttöjä tirskututtaa. HÄSA

Päivän lehti

29.11.2020

Fingerpori

comic