Kanta-Häme

Kuivuus kutisti viljasadon – rinnalle suositellaan öljykasvien ja härkäpavun viljelyä sääriskin pienentämiseksi

Viljasadon niukkuus tuskin näkyy ruokakaupan hintalapuissa
Kuivaa multaa ja itämättömiä siemeniä.

Yksi kesä silkkaa märkyyttä, toinen ritisevää kuivuttaa. Monella maatilalla mietitään nyt, kuinka pienentää sään tuomia riskejä.

Maatalouden asiantuntijaorganisaation Pro Agrian vastaus on selvä: lisää monipuolisuutta viljelykasveihin. Suositus on, että vain kolmannes pelloista olisi viljalla. Niiden rinnalla kannattaisi kasvattaa vaikkapa härkäpapua, hernettä tai öljykasveja.

Luonnonvarakeskus julkisti torstaina tuoreet tiedot viime kesän viljasadosta. Sato jäi aiempien ennakkoarvioiden mukaisesti pieneksi. Viljasato oli Luken mukaan 2,7 miljardia kiloa, samaa luokkaa kuin sadot olivat 1960-luvun lopulla.

–  Viime kesän kuivuus oli ratkaiseva tekijä. Lämpö sinällään ei Suomessa rajoita kasvua, kertoo yliaktuaari Anneli Partala Lukesta. Kuivuus koetteli pahiten juuri keskeistä viljanviljelyaluetta eli eteläistä Suomea.

Lue myös: Peruna- ja säilörehusadot kärsivät kuivasta kesästä

Niukan sadon myötä viljojen hinnat ovat nousseet keskimäärin kolmanneksen, kertoo toimialapäällikkö Pekka Heikkilä Elintarviketeollisuudesta.

Kuluttajien ruokalaskuun tällä ei juuri pitäisi olla vaikutusta. Viljan osuus esimerkiksi ruisleivän hinnasta on niin pieni, että rukiin kallistumisen vaikutus leivän hintaan jää muutamaan senttiin, sanoo Pro Agrian johtava asiantuntija Sari Peltonen.

Elintarviketeollisuuden Heikkilä on samoilla linjoilla. Viljan osuus lopputuotteen hinnasta on sitä pienempi, mitä pidemmälle jalostetusta tuotteesta on kyse.

Kulujen kattaminen tekee tiukkaa

Vielä ei ole tarkkaa kokonaiskuvaa siitä, miten huonot sadot rokottivat maataloustuottajien ansioita. Viljojen hinnannousu korvaa ainakin osin satojen pienuutta. Toisaalta moni kotieläintila joutuu ostamaan aiempaa kalliimpaa rehuviljaa.

–  Karkea arvioi on, että menettäjiä on joka tapauksessa enemmän kuin hyötyjiä, Partala sanoo.

Jo alkukesän kuivuus leikkasi satoja 20–30 prosenttia. Paikoin sato jäi kokonaan saamatta, jos järkevimmältä tuntui kyntää koko sato nurin.

–  Tämä näkyy viljelijöiden ansioissa, vaikka hinta nousikin. Monella tekee tiukkaa, että saadaan kulut katettua, Peltonen arvioi.

Lue myös: Sato kutistui 60 päivää kestäneessä helteessä – Kanta-Hämeen tilanne selkiytyy vasta syyskuun lopussa myöhäissadon puinnin jälkeen

Hinnannousu saattaa houkuttaa

Nyt katseet suuntaavat jo ensi kesään. Pro Agrian Peltonen varoittaa viljelijöitä innostumasta liikaa viljojen hinnannoususta. Jos seuraavasta sadosta tulee normaali tai jopa hyvä, hinnat laskevat.

Ensi vuoden rukiista valtaosa on jo kylvetty syyskylvönä. Sen kannalta ratkaisevaa on, millainen talvesta tulee. Kasvustot voivat kärsiä, jos talvi jää ounastellun vähälumiseksi ja sää on vuoroin lauhaa, vuoroin hyvin kylmä.

Syyskylvöt onnistuivat joka tapauksessa selvästi paremmin kuin viime vuonna, jolloin ongelmana oli märkyys.

Tärkeimpiä viljoja eli ohraa ja kauraa kylvetään Suomessa vain keväisin.

Suuntaus monipuolisuuteen on ollut tuloillaan jo useita vuosia. Esimerkiksi härkäpavun viljely yltää Peltosen mukaan jo perunan kanssa samoihin hehtaarimääriin.

Monipuolisuus vähentää sääriskejä, sillä eri lajit kestävät kuivuutta tai runsaita sateita eri tavalla ja sadotkin kypsyvät eri tahtiin.

Toisaalta yhä löytyy tiloja, jotka ovat keskittyneet pelkästään viljaan.

Hankalat viime vuodet ovat korostaneet ammattitaidon tärkeyttä. Taitava viljelijä osaa esimerkiksi hyödyntää kevätkosteuden tekemällä kylvöt juuri oikeaan aikaan ja juuri oikeaan syvyyteen, Pro Agrian Peltonen kuvaa. STT

Merja Könönen

Asiasanat

Päivän lehti

19.1.2020