Kanta-Häme

Kuka olet, Minna Sirnö?

Taiteen edistämiskeskuksen johtajaksi maaliskuussa nimitetty Minna Sirnö tutustui keskiviikkona hämäläisiin taiteentekijöihin ja taiteen edistämiskeskuksen Hämeenlinnan toimipisteeseen. Minkälaisena näet Hämeenlinnan seudun kulttuurielämän, Minna Sirnö?

– Tiedän, että tämä on ammattitaiteilijoiden keskuudessa hyvin vetovoimainen alue. Asukaslukuunsa nähden täällä asuu paljon ammattitaiteilijoita, noin 5–6 prosenttia alan väestä. Se on hyvä, sillä ilman ammattilaisia ei pian olisi taideharrastustakaan. Samaan aikaan pitää kuitenkin huolehtia siitä, että taide on arjessa saavutettavaa. Esimerkiksi liitoskunnissa lasten taideharrastuksiin on oltava yhdenvertaiset mahdollisuudet (kuin kantakaupungissa).

Minkälaiset terveiset tuot pääkallonpaikalta tänne alueelliseen taiteen edistämiskeskukseen?

– Yhteinen huoli alueilla ja valtion taidehallinnossa on rahoituksen jatkuvuus. Olen ottanut omaksi teemakseni tälle vuodelle lauseen ”taide on ihmisoikeus” vähän samaan tapaan kuin sivistys on perusoikeus. Ei riitä, että kulttuuria on ”jossakin” saatavilla, vaan sen pitää olla arkipäivää. Mitä voitaisiin tehdä vaikkapa sen eteen, että pääsylipputulot eivät karkottaisi kävijöitä taidelaitoksista?

Mikä ilahduttaa sinua kulttuurissa juuri tänä syksynä?

– Verkottuminen. Olen ollut mukana kunnallispolitiikassa niinä ikävinä juustohöylävuosina, kun kaikesta leikattiin. Silloin tuntui, ettei kulttuuriväki lannistui eikä heillä riittänyt voimia yhteistyöhön. Nyt tuntuu, että taiteilijoilla ja kulttuuriväellä alkaa taas löytyä yhteistä ääntä. On halua tehdä yhteistyötä yli perinteisten sektorirajojenkin.

Mikä huolestuttaa?

– Rahan lisäksi asenteiden koventuminen huolettaa. Taiteen ja taiteilijoiden oikeuksia ollaan valmiita lyttäämään ja puhutaan esimerkiksi siitä, ettei kultakauden jälkeen muka ole tehty hyvää taidetta. Ei taiteessakaan voida jähmettyä historiaan.

Kerro vielä vähän, kuka olet. Miten esittelisit itsesi nykyään?

– Voin sanoa rehellisesti, että olen byrokraatti. Virkamiehen tehtävä on Taiteen edistämiskeskuksessa siitä kiva, että olen koko ajan ”hyvisten” puolella. Saan tehdä töitä ihmisoikeuksien ja taiteen puolesta eli niiden asioiden puolesta, joista olen muutenkin kiinnostunut.

– Lisäksi olen matkasaarnaaja ja iloisesti yllättyjä. Näillä (maakunta)matkoilla löytyy joka alueelta jotain hienoa, jonka voisi jakaa muuallekin.

Siirryit Taiteen edistämiskeskukseen Suomen näytelmäkirjailijoiden ja käsikirjoittajien yhdistyksen toiminnanjohtajan paikalta. Mikä on ollut itsellesi viime aikojen vaikuttavin uusi näytelmäteksti?

– En oikein uskalla sanoa yhtä yksittäistä tekstiä, mutta kaiken kaikkiaan Suomessa on nyt vahva kotimaisen draaman kausi. Se on ilo, ja toivon sen jatkuvan.

Sinut tunnetaan myös karaokeharrastuksestasi. Vieläkö biisi irtoaa?

– No eipä ole kahteen vuoteen paljon irronnut, mutta haaveilen joka viikonloppu estradille pääsystä. Ennen joulua vielä menenkin. Laulaminen on mahtava purkautumiskanava. (HäSa)

Tuoreimpia artikkeleita