Kanta-Häme

Kuka uskoo netissä leviävää valejuttua?

Sosiaalisessa mediassa kuohuttanut MV-sivusto kerää isoja lukijamääriä uutisilla, joissa muun muassa väitetään, että presidentti Urho Kaleva Kekkonen oli natsi ja ruokasooda parantaa syövästä.

Yhdysvalloissa faktantarkistusta tutkiva toimittaja Johanna Vehkoo kuvaili Lännen Median jutussa MV:tä vihauutissivustoksi ja feikkiuutissivustoksi, joka yhdistelee jutuissaan keksittyjä uutisia, huhuja ja salaliittoteorioita.

Valeuutissivustojen motiiveja tärkeämpi kysymys on, uskovatko tekstejä lukevat ihmiset jakamiinsa valejuttuihin?

Psykiatrisen vankisairaalan vastaava ylilääkäri ja THL:n tutkimusprofessori Hannu Lauerma on tutkinut paljon huijaamista. Hän sanoo, että todennäköisimmin valejuttuihin uskovat ihmiset, joiden todellisuudentaju on muutenkin hieman horjuva.

– Jos jutut ovat hyvin luettuja, ongelmaksi riittää se, että yksi kymmenestä uskoo. Meillä löytyy suuri joukko vietävissä olevia ihmisiä.

Lauerman mukaan sillä on surullisia yhteiskunnallisia seurauksia, jos ihmiset nielevät valeuutisten väittämän sisällön.

– Seuraukset ovat ikäviä, jos hoitoja jätetään käyttämättä tai väkivalta lisääntyy, kun synnytetään mielikuvia vaarallisista kansanryhmistä, vaikka pitäisi kiinnittää huomiota vaarallisiin yksilöihin.

Lauerma sanoo, että ihmiset ovat hyvinkin taipuvaisia uskomaan disinformaatiota, jos se myötäilee omia ennakkoluuloja ja maailmankatsomusta.

– Tämä näkyy jopa hyvin koulutetuilla ihmisillä, joiden luulisi olevan kykeneviä kriittiseen ajatteluun. Uutinen, joka joko pönkittää omaa maailmankuvaa tai herättää huolta, se tyypillisesti nielaistaan yllättävän helposti ja vailla kritiikkiä.

Varttuneempi väestö on Lauerman mukaan tottunut siihen, että painetun sanan täytyy olla kutakuinkin totta. Verkkoaikana kuka tahansa voi kirjoittaa mitä tahansa ilman, että henkilöllisyys paljastuisi.

– Ihmiset ovat jossain määrin tottuneet siihen, että jokainen, joka asiasta kertoo, vasta siitä omalla nimellään ja maineellaan. Kun jutussa on kirjoittajan oikea nimi mainittuna, ollaan todennäköisemmin tekemisissä totuuden kanssa.

– Netissä jonkun anonyymin tahon tai nimimerkin takaa voi syöttää totena ihan mitä sattuu. Nuorista käsittääkseni suurempi osa ei lotkauta korviaan sille, mitä netissä lukee. He ovat pienestä pitäen kasvaneet tähän maailmaan, Lauerma viittaa medialukutaitoon.

Uhalla varoittelu toimii

Oli medialukutaitoa tai ei, Lauerman mukaan ihminen on evoluution luomana varuillaan. Sen vuoksi väitetyllä uhalla varoittaminen toimii koulutetuillekin ihmisille.

– Jos jonkun asian varoitetaan muodostavan uhan, ihmiset saattavat reagoivat asiaan ilman, että miettivät sitä tarkemmin.

Ylilääkärin mukaan ongelmana on usein näköharha: Jos esimerkiksi maahanmuuttaja raiskaa, se yleistetään helposti koko ryhmän ominaisuudeksi, minkä voidaan ajatella uhkaavan kantaväestöä.

Kun mielikuva vaarallisesta kansanryhmistä on muodostettu yksittäisten rikosten takia, kasvaa riski koston kierteelle, jossa väkivalta kohdistuu täysin viattomiin henkilöihin.

– Tietyillä maahanmuuttajaryhmillä on isompi rikosriski kuin muilla, mutta on äärimmäisen absurdia, jos kostoksi tarkoitetun pahoinpitelyn kohteeksi joutuu viaton henkilö, jolla on tekijän kanssa samanlainen ihonväri tai joka on lähtöisin samasta viiteryhmästä. (LM-HäSa)

Päivän lehti

6.4.2020