Kanta-Häme

Kukaan ei kerro, minkälaisia konsertteja Hämeenlinna jatkossa tarjoaa ja kuka ne järjestää

Hämeenlinnan konserttipalveluiden järjestäjän, Sibeliuksen syntymäkaupunkki -säätiön (Sibelius Celebrations) ilmoitus toimintansa lakkauttamisesta jättää kaupungin musiikkielämän sekasortoiseen tilaan.

Toistaiseksi tälle vuodelle on sovittu vain kolmesta konsertista Verkatehtaalla, eikä niidenkään toteutumisesta ole täyttä varmuutta.

Hämeenlinnan kaupungin konsernirakennetta aiotaan lähiaikoina muuttaa, joten tällä hetkellä juuri kukaan ei halua tai osaa kertoa, mitä konserttipalveluille jatkossa tapahtuu.

Vastausta tiedusteltiin Hämeenlinnan keskeisiltä virkamiehiltä ja luottamushenkilöiltä: projektipäällikkö Antti Vihinen (osallistui vuoden 2016 loppuun asti elämänlaatulautakunnan osalta Sibelius Celebrationsin rahoituspäätöksiin ja valmisteli palvelusopimuksen 2017–2019), palvelutuotantojohtaja Päivi Raukko (1.6. lähtien Hämeenlinnan sivistys- ja hyvinvointijohtaja), Sibeliuksen syntymäkaupunkisäätiön hallituksen jäsen Sari Myllykangas (sd.) ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sari Rautio (kok.).

1. Kuka järjestää Hämeenlinnan kaupungin ns. julkisen palvelun konsertit tästä eteenpäin?

AV: Olen täällä vain vuoden 2017 loppuun projektipäällikkönä. Miten Hämeenlinnan kulttuuriasioita sen jälkeen hoidetaan, sitä pitää kysyä Päivi Raukolta.

PR: Asia on työn alla vielä. Säätiön lakkauttaminen osuu (konsernirakenneselvityksen) saumakohtaan. On täysin avoin tilanne, mikä on uusi rakenne ja miten konsertit rahoitetaan.

SM: Klassisen musiikin järjestämisen toimintatapa ja sisältö muuttuvat. Tavoitteena on, että konserttitoiminta ja kaikki se hyvä, mitä Sibeliuksen syntymäkaupunki -säätiö on tehnyt, saataisiin osaksi konsernihallintoa.

SR: Sitä ei taida tietää kukaan. Toivon, että ensi maanantaiksi saataisiin kaupunginhallitukseen tietoja rästien määrästä sekä sitoumuksista, joita säätiöllä on. Sitten päästäisiin eteenpäin.

2. Minkälaista konserttitoimintaa Hämeenlinnassa pitäisi järjestää verovaroin?

AV: Elämänlaatulautakunnan harkinnanvaraisia avustuksia leikattiin kolme vuotta sitten merkittävästi. Kun kyse on niin pienistä summista, kaikki pohdinta musiikin painotuksista on täysin teoreettista. Jos musiikista halutaan tehdä kaupungin brändi, puhutaan miljoonasatsauksista.

PR: Toivon, että kesäkuussa aloittava uusi sivistyksen ja hyvinvoinnin lautakunta voisi ottaa kantaa siihen, mitä kulttuuria ja mitä vapaa-ajanpalveluita tuetaan verovaroin.

SR: Kyllä Hämeenlinnassa tarvitaan myös klassista musiikkia sekä musiikkia, joka ”ei elätä itseään”. Näinhän oli jo ennen Sibeliuksen syntymäkaupunki -säätiötäkin.

3. Kuinka paljon kaupungin konserttitoiminta saa maksaa?

AV: Sitä pitää kysyä poliittisilta päättäjiltä. Lähes kaikissa Suomen kaupungeissa on oma orkesteri. Hämeenlinna on valinnut sen vaihtoehdon, että orkesteripalveluita ostetaan ulkopuolelta, koska se tulee halvemmaksi. Ongelma Suomessa on kaiken kaikkiaan se, että klassisen musiikin orkesteritoiminta perustuu kokonaan julkiseen tukeen. Vaikka Vanaja-sali myytäisiin loppuun, se ei silti kata kuluja.

PR: On arvioitava kokonaisuutena, mikä on kulttuuritoiminnan osuus (kaupungin menoista) ja mikä siitä konserttien osuus. Kaupunginhallituksellahan on myös oma roolinsa kun puhutaan merkittävistä tapahtumista ja kaupungin brändiin liittyvistä satsauksista.

SR: Juurihan oli ehditty tehdä kolmivuotinen sopimus, jossa konserttien summa oli 200 000 euroa.

4. Mikä on Sibeliuksen syntymäkaupunki -säätiön johtajan, Erkki Korhosen asema uudessa tilanteessa?

SM: Vaikea sanoa mitään. Tilanne on vasta alkutekijöissään.

Päivän lehti

29.10.2020

Fingerpori

comic