Kanta-Häme

Kukkia, valoja, penkkejä ja tiukkapipopatsas

Iittalan yhtenäiskoulun 5B:n oppilaat asettuivat japanilaisturistien asemaan ja keksivät ehdotuksia, miten matka asemaseisakkeelta Lasimäkeen olisi nykyistä mukavampi.

 

Hälinä kouluruokalassa on kova, kun viidesluokkalaiset esittelevät keskiviikkojen kaksoistunneilla syntyneitä ryhmätöitään paikalla oleville tädeille ja sedille.

Pöydillä pyörii neliömetrin kokoisia ilmavalokuvia ja kansioita. Keski-ikäiset ihmiset ovat Lasimäen yrittäjiä, iittalalaisten yhdistysten edustajia, Linnan Kehityksen työntekijöitä ja toimittajia.

– Toivotaan, että joku näistä ideoista tulisi lihaksi. Oli kiva, kun saimme täysin vapaat kädet! hihkuu 5B luokan opettaja Kalle Manninen.

Homma eteni näin. Pari kuukautta sitten 5B luokka jalkautui Iittalan rautatieasemalle. Päivä oli sateinen, mutta se ei haitannut mielikuvituksen juoksua.

Oppilaat katselivat tuttuja paikkoja kuin näkisivät ne ensimmäistä kertaa japanilaisturistin silmin. Vihkoihin alkoi kertyä merkintöjä, kuinka maisemia voisi kohentaa ja tehdä ihmisystävällisemmäksi reitillä asemaseisake–Lasimäki.

Luokassa ideat ripoteltiin ilmankuviin, ja jokainen oppilas teki ainakin yhdestä omasta parannusehdotuksestaan yksityiskohtaisen piirroksen. Kaikki ideat purettiin myös sanalliseen muotoon ryhmäkansioihin.

Tällä viikolla aika oli kypsä tiedotustilaisuudelle.

Ryhmä Valopallot toivoi, että maisemakohennuksessa käytettäisiin kierrätysmateriaaleja. Asemarakennuksen perustuksille se halusi katoksen istumapaikkoja ja istutuksia varten.

Ryhmä Rainbowsin mielestä heidän paras ideansa oli rakentaa asemaseisakkeelle kahvila ja matkamuistoliike, jossa myytäisiin ainakin irtokarkkeja ja munkkeja. Toisena helmiajatuksenaan he pitivät tiukkapipopatsasta, jonka on alunperin tehnyt ”joku naivisti”.

– Mutta meidän patsas olisi mieluiten kymmenen metriä korkea ja leveä, sanoo Casper Pohjola.

– Eikä kun metrin, korjaa Olli Leppänen.

Värit-ryhmä toivoi muun muassa kuviovalaisimia ja levähdyspaikkoja, Polkupyöräpojat värikkäitä ja valaistuja roskiksia.

Kaikkien mielestä tehtävä oli mukava, eikä ryhmissä saatu oikein riitojakaan aikaiseksi.

– Oltiin melkein koko aika samaa mieltä, summaa Polkupyöräpoikien Patrick Perkovuo.

Myös koulun rehtori Anne Laatikainen hyrisi tyytyväisyyttä.

– Uusi opetussuunnitelma kannustaa juuri tähän, oikeasta elämästä lähtevään opetukseen. Ensi syksynä se on kaikilla edessä, me olemme toteuttaneet sitä jo nyt.

Oppilaiden maisemointiprojekti on osa Luota-hankkeen toteuttamaa Iittalan kohennussuunnitelmaa.

Luovan talouden hankkeessa kehitetään luovien alojen yrityksille uusia toiminta- ja yhteistyömahdollisuuksia. Kohennussuunnitelma jatkuu alkuvuodesta Lasimäen visuaalisen ilmeen uudistus – ja opasteet -projektilla.

Mutta mitä tapahtuu jatkossa Polkupyöräpoikien, Värien, Rainbowsin ja Valopallojen ideoille?

– Käymme materiaalin läpi. Istutusideat menevät puisto-osaston katsottavaksi, opasteisiin liittyvät opasteet -projektiin, valaistus- ja roskisideoita täytyy katsoa kaupungin kanssa, sanoo Luota-hankkeen projektipäällikkö Hillevi Kaarlenkaski Linnan Kehityksestä.

Kaarlenkasken mukaan kohennustöitä voidaan toteuttaa kaupungin perusrahoituksella, mutta Linnan Kehitys hakee niille todennäköisesti myös ns. Leader-rahaa.

Leader-tuki muodostuu EU:n, valtion ja kuntien rahoituksesta. Sen kantavana ajatuksena on paikallisen asiantuntemuksen ja osaamisen hyödyntäminen kehittämistyössä.

Tiedotustilaisuuteen osallistui myös henkilöliikenneasiantuntija Arja Aalto Liikennevirastosta. Aallon käsityksen mukaan virastolla ei ole tällä hetkellä suunnitelmia Iittalan laiturialueiden tai rataosuuksien suhteen, mutta hän piti oppilaiden maisemointi-ideoita käyttökelpoisina.

– Mutta niitä pitää viedä eteenpäin.

Aalto on itse ollut mukana oppilastyöprojektissa, jossa suunniteltiin Pukinmäen aseman alikulkukäytävän kunnostus.

– Pimeästä tunnelista tuli valoisa ja ihan hieno, mutta toista vuotta siihen meni, kertoo Aalto. HÄSA