Kanta-Häme

Kuljetusala haluaa talvirengaspakon

Bussiyrittäjä Risto Pekola sai isältään monta neuvoa, mutta yksi on porautunut erityisen tiukasti takaraivoon.

– Pyhäinpäivään mennessä pitää olla uudet renkaat kaluston alla!

– Täytyy sanoa, että isä oli oikeassa. Olen laskenut, että 100 000 euron vuotuinen investointi uusiin, talvikuvioituisiin renkaisiin on yrityksemme halvin vakuutus. Nykyisin tienpito on sitä luokkaa, että kalusto löytyisi nopeasti ojan pohjalta, jos ei ole kunnon renkaita alla, Pekola painottaa.

Monelle henkilöautoilijalle ja kaduntallaajalle saattaa tulla yllätyksenä, että raskaalta liikenteeltä ei vaadita Suomessa talvioloihin erityisesti soveltuvia renkaita. Laissa on määritelty ainoastaan minimiurasyvyys vuoden ympäri.

– Ei edes kolmen millin ura riitä mihinkään liukkailla keleillä. Pitää olla 7–8 milliä uraa ja karkea kuviointi renkaassa. Nastarenkaita ei bussin runko tahdo kestää, mutta niitäkin jotkut Lapissa käyttävät, Pekola toteaa.

Maanrakennusyrittäjä, Hämeenlinnan kuljetusyrittäjien puheenjohtaja Tero Vihmalaakso on Pekolan kanssa samaa mieltä.

– Ongelma ei olekaan suomalaisissa vakiintuneissa kuljetusyrityksissä, joista suurin osa laittaa vetävien ja ohjaavien akselien pyöriin karkeata talvipintaa. Itse ainakin teen niin.

Kiirellinen asia

Kuljetusala on nyt yhtenäisenä rintamana vaatimassa raskaan liikenteen talvirengaspakkoa myös Suomeen. Esimerkiksi Norjassa ja Ruotsissa lainsäädäntö sitä jo vetävien pyörien osalta edellyttää, ja Norjassa pakko laajenee vuodenvaihteesta myös perävaunujen renkaisiin.

– Asia on kiireellinen. Emme halua odottaa sen kanssa tieliikennelainsäädännön kokonaisuudistusta, joka tulee näillä näkymin vasta vuonna 2016–2017, kertoo Suomen kuljetus- ja logistiikka ry:n eli SKAL:in toimitusjohtaja Iiro Lehtonen.

SKAL itse asiassa halusi talvirengasasetuksen voimaan jo tälle talvelle, mutta se ei onnistunut. Nyt voimat on ladattu sen taakse, että sääntely saataisiin voimaan ensi talvelle.

– Olemme tässä liikenneturvallisuuden ja -sujuvuuden asialla. Myöskään emme halua, että yksikään mökin mummo joutuu kysymään, miksei meillä ole edes talvirenkaita alla, Lehtonen heittää.

SKAL:in kanssa asiaa on ajamassa myös Rengasalan tekninen foorumi ja luonnollisesti Rengasvalmistajat ry.

– He haluavat talvirenkaat joka akseliin, mutta me olemme tässä vaiheessa maltillisempia. Ajamme vähintään viiden millimetrin urasyvyyttä ja karkeaa kuviota vetäviin ja ohjaaviin pyöriin, SKAL:n Lehtonen sanoo.

Myös Rahtarit ry:n tekemä jäsenkysely paljastaa, että yhdistyksen jäsenistä peräti kolme neljäsosaa kannattaa talvirengaspakkoa.

Iso härdelli

Kuljetusalalle kyse on turvallisuuden lisäksi imagokysymyksestä.

– Heti kun ensimmäiset liukkaat kelit nyt tulivat, Helsingissä oli iso härdelli. Ulkomaalaiset rekat tukkivat Kehä 1:n täysin, kun jäivät jumiin pienempiinkin mäkiin, toimitusjohtaja Lehtonen muistuttaa.

Hänen mukaansa suomalaisille kuljetusyrittäjille hyvät renkaat ovat kunnia-asia. Rajojen yli tulevat kuljetukset ovat ongelma, sillä Etelä-Euroopassa ei osata varautua täkäläisiin keliolosuhteisiin. Risto Pekolan mukaan se laittaa kotimaiset yritykset eriarvoiseen asemaan.

– Lainsäädäntö on pakko saada voimaan, ja nopeasti. Ulkomaalaiset perävaunut sileine renkaineen ovat usein kuin giljotiineja teillä. Ei siinä välttämättä auta, vaikka vaunua satamasta hakevalla kotimaisella yrittäjällä olisi rekan nupissa vetävät renkaat kunnossa, Pekola pohtii. (HäSa)