Kanta-Häme

Kultturitoimijat kaupungille: Yhteistä näkyvyyttä, kiitos!

Wetterhoffin talo kaipaa lisää kävijöitä ja piristystä, kertoi Fredrika Wetterhoff -säätiön johtaja Hillevi Kaarlenkaski 28.8. Hämeen Sanomissa.

Wetterhoffin talon tilalle voisi kirjoittaa oikeastaan minkä tahansa kaupungin kulttuurilaitoksen nimen. Kaikki tuntuvat kaipaavan yhteismarkkinointia ja sitä kautta lisää kävijöitä.

Hämeenlinnassa ilmestyy muutaman kerran vuodessa Verkatehtaan julkaisema Numero-lehti. Siinä on kulttuuritoimijoilta mainoksia ja sisältöä tapahtumista. Lehteä jaetaan kuitenkin vain Kanta-Hämeessä. Valtakunnallinen näkyvyys jää monesti pieneksi tai olemattomaksi.

Moni muistelee lämmöllä takavuosien yhteisiä panostuksia, esimerkiksi sitä, kun kaupunki näkyi yhtenäisesti monen toimijan osastolla Matkamessuilla.

Hämeenlinnan kaupunginmuseon johtaja Tuulia Tuomi sanoo, että yhteismarkkinointi on ollut viime vuosina ongelmallista. Taidemuseon kanssa museo on tehnyt yhteistä markkinointia, mutta muuta yhteistä toimintaa ei juuri ole ollut.

– Kaikki riippuu aina hinnasta. Meillä ei ole ollut varaa ottaa edes esitepaikkaa Matkamessuilta.

Hämeenlinnan taidemuseon johtaja Taina Lammassaari kävi pari viikkoa sitten museonjohtajien päivillä Raumalla. Hänen käteensä osui heti lehtinen, jossa olivat edustettuna kaikki Rauman turisti- ja käyntikohteet.

– Kyllä meillä sellaista kaivattaisiin. Vähän on yhteistä markkinointia, mutta sitä voisi olla paljon enemmän. Niin saataisiin myös näkyvyyttä kaikille, Lammassaari pohtii.

Hämeenlinnan teatterin johtaja Kirsi-Kaisa Sinisalo kertoo, että teatteri näkyi Sibeliuksen juhlavuonna Matkamessuilla.

Sinisalo istuu myös Suomi 100 vuotta -juhlavuoden ohjausryhmässä. Hän sanoo, että ohjausryhmässä kyllä tiedetään, mitä toiset tekevät, mutta yhteismarkkinointia ei juuri ole – ainakaan vielä.

– Näkyminen on hyvä, mutta jokaisen pitää miettiä, mikä toimii. Esimerkiksi teatterille Matkamessut tammi-helmikuun vaihteessa eivät välttämättä ole toimiva paikka, koska siellä ostetaan kevättä ja kesää. Kesäteatterille puolestaan se on oivallinen paikka markkinoida ja näkyä.

Sinisalon mielestä Hämeenlinnan nettisivut ovat hyvät.

– Myös VisitHämeenlinna-sivut toimivat. Olemme kuitenkin havainneet, että parasta markkinointia teatterille ovat esitteet ja lehtimainonta. Ne purevat.

Linnan kehityksen markkinoinnin ja viestinnän johtaja Kati Tiitola sanoo, että Linnan kehitys on vetänyt Hämeenlinna-markkinointia nyt toista vuotta. Siihen pääsee mukaan erityyppisillä summilla ja panostuksilla.

– Pitää muistaa, että tämä on suhteellisen tuore juttu, joten kaikkien korviin se ei välttämättä ole vielä kantautunut. Siinä on kuitenkin nytkin 70 000 euroa yksityistä rahaa ja erilaisia mahdollisuuksia näkyä.

Hämeenlinna-markkinoinnin idea on juuri lisätä Hämeenlinnan vetovoimaa ulkopaikkakuntalaisten silmissä. Markkinointiin on viime aikoina kuulunut esimerkiksi Tunnusta raitaa -kampanja.

Mitä tulee vanhoihin aikoihin, jolloin kaupungin kulttuurilaitokset olivat yhdessä esimerkiksi Matkamessuilla, Tiitola sanoo, että jokaiseen aikaan kuuluu omat juttunsa.

– Markkinointi ei ole helppo laji. Mikä on juuri nyt pääjuttu, kärki? Se pitää aina miettiä ja pohtia. HÄSA