Kanta-Häme

Kumppanuudesta hyötyä viljelijöille ja viljeltäville

Kolean sään takia viljelypalstoilla on ollut vielä toistaiseksi melko hiljaista. LinnanInfra-liikelaitoksen metsätalousteknikon Seppo Suorannan mukaan asiaan on tulossa muutos, kun säät alkavat ulkoilijoita helliä.
 
– Ensi viikolla palstoilla alkaa näkyä enemmänkin väkeä.
 
Kaupungin vuokraamia viljelypalstoja löytyy Hämeenlinnasta noin 350, viideltä eri alueelta. Suosituimpia niistä ovat ympäri vuoden käytössä olevat monivuotiset viljelypalstat, joihin on tunkua.
 
– Ne ovat vuokrattu lähes loppuun. Niitä kuitenkin vapautuu toisinaan eli jonotuslistaan kannattaa jättää yhteystietonsa, Suoranta huomauttaa.
 
Äestettyjä ja merkittyjä yksivuotisia palstoja puolestaan on jäljellä reilusti Ojoisten Latokartanonkujalla ja Käyräkadulla.
 
– Käyräkadulla veden saa ojasta ja Jukolan palstoille kraanaveden Alajärvestä, kun taas Latokartanonkujalle joutuu kasteluveden tuomaan viljelijä itse.
 
Siinä missä Tyllilänkadulla Katisissa on tasan yksi palsta vapaana, on Kivisenojalla taas tilaa ensi viikosta lähtien.
 
– Kivisenojalle tehdään lisää monivuotista palstatilaa, jos kysyntä käy kovaksi.
 
Rikkakasvit eivät ole luomuviljelyä
LinnanInfrassa työskentelevän ohjaajan Rainer Heikinpalon mukaan yksivuotisia palstoja voi viljellä lokakuun puoleen väliin saakka. Helpoiten viljelyn makuun pääsee salaateilla, perunalla, juureksilla ja yrteillä.
 
– Kumppanuuskasveja kannattaa hyödyntää, sillä ne eivät verota toistensa ravinteita. Esimerkiksi sipuli saa ravintonsa pinnasta, kun taas porkkana syvältä. Ne ovat myös helppo erottaa rikkakasveista.
 
Heikinpalo arvioi, että aloittelevalle viljelijälle aari eli 10 kertaa 10 metrin palsta saattaa äkkiseltään muodostua työlääksi.
 
– Palstoja voi vuokrata myös kimpassa, hän vinkkaa.
 
Heikinpalo painottaa, että rikkakasvien torjunta kuuluu palstan minimihoitoon. Jo parissa viikossa hoitamaton maatilkku saattaa villiintyä.
 
– Joillakin on käsitys, että rikkakasvien rehottaminen olisi jotenkin luomua. Ne voivat itää vielä kymmenienkin vuosien kuluttua ja haitata paitsi oman, myös naapurin palstaviljelyä.
 
Kuokasta ote  kaikenikäisillä
Monesti eläkeikäisten harrastukseksi mielletyn kaupunkiviljelyn suosio on noussut myös nuorten keskuudessa huimasti.
 
– Kyllä kuokka pysyy kaikenikäisten käsissä, Suoranta sanoo.
 
Innokkaimmat palstaviljelijät ovat olleet työn touhussa jo toukokuun alusta. Käyräkadun yksivuotisilla palstoillaan viihtyvät Inkeri ja Reijo Hartman lukeutuvat heihin.
 
– Täällä on tullut heiluttua jo useamman kymmentä vuotta. Tänä vuonna varasimme kaksi aaria, joihin kylvämme muun muassa maissia, perunaa ja valkosipulia, Inkeri Hartman sanoo.
 
Hänen miehensä Reijo kertoo palstaviljelyn muodostuneen elämäntavaksi, jossa aika kuluu leppoisasti.
 
– Viime kesänä palstalla kului viitisen tuntia päivässä. Tämä käy myös virkistäytymisestä, kun pääsee kerrostalokennosta pois. Pellolla on hyvä yhteishenki, sillä kaikki tuntevat toisensa.

Päivän lehti

6.4.2020