Kanta-Häme Hämeenlinna

Kun kirjeet eivät kulje, hoitajat soittelevat – Näin postilakko vaikuttaa Kanta-Hämeen keskussairaalassa

Kun kirjeet eivät kulje, lakko laittaa hoitohenkilökunnan soittelemaan potilaille.
Hämeenlinnalainen Juha Torvinen työskentelee valtakunnallisena pääluottamusmiehenä Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU:n palveluksessa. – Tilanteen ratkaiseminen vaatii vastaantuloa molemmilta puolilta. Sopiminen ei voi olla sitä, että sanellaan puolin tai toisin, hän sanoo. Kuva: Esko Tuovinen
Hämeenlinnalainen Juha Torvinen työskentelee valtakunnallisena pääluottamusmiehenä Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU:n palveluksessa. – Tilanteen ratkaiseminen vaatii vastaantuloa molemmilta puolilta. Sopiminen ei voi olla sitä, että sanellaan puolin tai toisin, hän sanoo. Kuva: Esko Tuovinen

Postinjakajien lakko vaikuttaa merkittävästi Kanta-Hämeen keskussairaalassa, josta lähtee paljon paperista postia. Lakon on tällä tietoa tarkoitus kestää sunnuntaihin 24.11. asti.

Keskussairaalan paperiset ajanvarauskirjeet, tutkimusohjeet ja sairauskertomukset eivät kulje potilaille postilakon aikana. Sairaalan mukaan poliklinikoilta pyritään tavoittamaan puhelimitse kaikki asiakkaat, joille annetaan vastaanottoaika postilakon aikana. Jos asiakas ei vastaa puhelimeen, vastaanottoaika ilmoitetaan tekstiviestillä, joissa kaikissa lähettäjänä näkyy KHKS.

– Tämä on meille aika iso ruljanssi. Emme olleet vielä toiminnallisessa suunnittelussa valmiina siihen, että tällainen tehdään ilman postilakkoa, KHSHP:n johtajaylilääkäri Sally Järvelä kertoo.

Sähköisten palveluiden kehittäminen on Kanta-Hämeen keskussairaalan työlistalla, mutta nyt postilakkoviikot toimivat Järvelän mukaan ikään kuin pilottina tuleville muutoksille.

– Tiedämme sitten valmiiksi millaisia ongelmia ja tarpeita voi tulla, ja saamme potilailta palautetta ennen kuin ensi vuonna toimintoja kehitetään, Järvelä sanoo.

 

Postilakon aikana vastaanotoilla käyvät potilaat saavat kaikki hoitojen jatkoajat ja hoito-ohjeet kotiutuessaan mukaan tai sitten tiedot soitetaan heille myöhemmin. Tutkimusohjeita voidaan lähettää potilaille myös suojatun sähköpostin avulla, jos henkilö antaa siihen luvan. Potilas tai tämän läheinen voi myös noutaa tutkimusohjeet hoitavasta yksiköstä paikan päältä.

Kanta-Hämeen keskussairaala postittaa potilaiden sairauskertomukset ja hoitopalautteet eli epikriisit lakon päätyttyä normaaliin tapaan, mutta niitä kehotetaan seuraamaan tarvittaessa Omakanta-palvelusta.

– Henkilökunnan täytyy perehtyä ja arvioida potilaskertomusten sisältöä, jos siellä on sellaista tietoa, joka pitää saada potilaalle heti. Meidän ammattilaisten pitää osata arvioida asioiden kiireellisyys, se ei ole tietenkään potilaan vastuulla, Järvelä korostaa.

 

Poikkeuksellinen tilanne antaa Kanta-Hämeen keskussairaalalle myös lisäpontta kerätä lisää käyttäjiä sähköiseen Oma Raitti -palveluunsa. Lokakuun lopulla sen oli ottanut käyttöön reilut 600 ihmistä. Tuoreempaa tietoa keskussairaalalla ei ollut maanantaina antaa, mutta nyt määrä lienee jo isompi.

Palveluun voi kirjautua vahvalla tunnistautumisella eli käytännössä verkkopankkitunnuksilla, poliisin myöntämällä sähköisellä henkilökortilla tai teleoperaattorien mobiilivarmenteella.

Oma Raitissa näkee kaikkien poliklinikka-vastaanottojen ajat ja paikat. Toistaiseksi palvelussa eivät kuitenkaan näy vastaanottoihin liittyvät tutkimusajat, kuten laboratorio- ja kuvantamisajat.

– Potilas pääsee palvelusta ilman erillistä kirjautumista myös suoraan Omakanta-arkiston tietoihinsa. Oma Raitissa onnistuu jatkossa myös ajanvaraus ja ajan vaihtaminen, Järvelä mainitsee.

Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin laskujen postittamiseen lakolla ei pitäisi olla vaikutusta, sillä niitä ei jaeta Postin kautta. Laskujen maksuaikaa on joka tapauksessa päätetty pidentää 30 vuorokauteen, eikä muistutuksia laskuista tehdä lakon aikana. HäSa