Hämeen Sanomat kysyi: Viisi valtuutettua on joutunut Hämeenlinnassa maalitetuksi: "Uhkailua ja henkilöön menevää rajua arvostelua"

– Järkytyin. Suljin pariksi viikoksi kaikki sosiaalisen median ilmoitukset, menetin yöunet ja ruokahalun pariksi päiväksi. Onneksi sain tukea ystäviltäni.

Näin kertoo reagoineensa rajuun vihapostiin ja maalittamiseen hämeenlinnalainen kaupunginvaltuutettu, joka haluaa pysytellä anonyyminä.

Hän kertoo vihapostivyöryn lähteneen liikkeelle hänen jalkapalloaiheisesta Twitter-päivityksestään. Päivitystä oli käytetty Twitterissä myös hänen maalittamiseensa.

Epäasiallisia viestejä oli tullut sekä Facebookin, Twitterin että Instagramin kautta vielä kaksi viikkoa senkin jälkeen, kun hän oli poistanut alkuperäisen päivityksensä.

– Seassa oli myös arkaluonteisia kuvia, jotka Instagram oli onnekseni sensuroinut.

 

Kysely kaupunginvaltuutetuille

Kokemus tuli ilmi Hämeen Sanomien kaupunginvaltuutetuille lähettämässä kyselyssä. Kyselyssä kartoitettiin valtuutettujen omia kokemuksia vihapostista ja maalittamisesta.

Maalittamisella tarkoitetaan henkilön ottamista maalitauluksi sosiaalisessa mediassa. Tällöin ihmisiä yllyttetään esimerkiksi lähettämään tälle henkilölle erilaista vihapostia tai mustamaalaamaan tätä muuten. Toiminnan tarkoitus on pyrkiä hiljentämään maalituksen kohteena oleva henkilö ja esimerkiksi vaikuttaa vainoamalla tämän työntekoon ja julkisiin lausuntoihin.

Kyselyyn vastanneista 36 kaupunginvaltuutetusta 16 oli saanut vihapostia. Viisi vastaajaa koki joutuneensa myös maalittamisen kohteeksi.

Naiset enemmistössä

Vihapostia saaneista ylivoimainen enemmistö oli naisia. Vain kolme miesvastaajaa oli saanut vihapostia.

Tulos ei tutkimusten valossa ole yllätys. THL:n mukaan erilaiselle vihapuheelle, johon myös vihaposti kuuluu, erityisen alttiita ovat nuoret naiset ja julkisuudessa toimivat naiset kuten poliitikot.

Vihapostia vastaajat olivat saaneet etenkin sähköpostitse, mutta myös tekstiviesteinä, sosiaalisen median viesteinä ja suoraan puhelimitse. Yksittäisinä vihapostia laukaisseina asioina vastauksista nousivat esiin toriparkki ja pride-liputus.

Lue myös: Suurin osa hämeenlinnalaisista kaupunginvaltuutetuista kriminalisoisi maalittamisen

Asiattomia viestejä kuukausittain

Ensimmäistä kauttaan kaupunginvaltuustossa istuva Anni Puntila (kok.) kertoo ensimmäisten vihaviestien säikäyttäneen.

– En niinkään pelästynyt viestien sisältöä, vaan sitä, että niitä lähetettiin nimenomaan minulle. Että joku näkee aikaa ja vaivaa lähettääkseen asiattomia viestejä rivikaupunginvaltuutetulle.

Viestejä hän arvioi saavansa kuukausittain piikeissä. Ne laukaisee yleensä jonkin keskustelua herättävän aiheen käsitteleminen päätöksenteossa.

Viestit sisältävät henkilökohtaisuuksiin meneviä asiattomuuksia, joilla ei ole mitään tekemistä niiden aiheena olevan päätöksenteon kanssa.

 

Anonyymiys pahentaa kieltä

Pahinta kieltä käytetään anonyymiyden mahdollistavilla keskustelupalstoilla. Myös sähköposteissa, joista ei saa selville lähettäjän henkilöllisyyttä, saatetaan huoritella.

Sosiaalisessa mediassa viestit ovat jonkin verran asiallisempia, koska niiden yhteydessä näkyy yleensä lähettäjän nimi.

– Olen havainnut, että nimenomaan naisten kohdalla etenkin keskustelupalstojen vihapuhe kohdistuu yleensä ulkonäköön. Harvoin kukaan arvostelee ensisijaisesti älykkyyttäni tai pätevyyttäni.

Puntila kertoo lopettaneensa keskustelupalstojen lukemisen jo joitain vuosia sitten, koska siellä julkaistu materiaali oli ollut niin asiatonta.

Painostusta ja panettelukampanjoita

Maalitetuista kaupunginvaltuutetuista enemmistö sen sijaan oli miehiä. Kaikki kolme vihapostia saanutta miestä kertoivat joutuneensa oman kokemuksensa mukaan myös maalitetuiksi.

Yksi kokemuksistaan kertova on Antti Ahonen (kok.).

– Minun maalittamiseni on ollut sieltä lievemmästä päästä, jos vertaa vaikka siihen, mitä jotkut kollegani ovat joutuneet kokemaan. Se ei ehkä ole vielä mennyt laittoman puolelle, mutta on ollut epämiellyttävää.

Ahosen kohdalla kyse on ollut painostuksesta sosiaalisessa mediassa ja panettelukampanjoista, jotka ovat saaneet alkunsa netin keskustelupalstoilla. Hän epäilee, että niiden syntyyn on vaikuttanut paljon kirjoittajien anonyymiys.

– Keskustelupalstoilla nimettömänä käytävään asiattomaan keskusteluun olisi hyvä puuttua. Suoraan nimellä olen saanut hyvin vähän negatiivisia viestejä.

Hän kertoo todistaneensa myös useita tapauksia, joissa poliitikon kontekstista irrotetulla kommentilla on kalasteltu vihaviestejä keskustelupalstoilla.

 

Pommiuhkaukset pahimpia

Ahosella on myös kokemusta vihapostista ja jopa laittomista uhkauksista.

Työskennellessään aiemmin Eurooppalainen Suomi -järjestössä hän kertoo järjestön toimistoon saapuneen muun muassa pommiuhkauksia. Myös toimiston kylttiä vandalisoitiin useaan otteeseen.

– Siellä oli joskus todella häiriintynyttä vihapostia. Uhkaukset olivat niin vakavia, että ilmoitimme niistä myös poliisille. _HÄSA