Kanta-Häme

Kun unelmasta tuli painajainen

Kolme kansainvälistä, kaunista ja lahjakasta naista. Maailma täynnä mahdollisuuksia.

Tuli sota ja kiepautti ihmisten elämät päälaelleen, runteli unelmat ja mahdollisuudet.

Näinkö kävi myös Valtosen sisaruksille?

Riihimäen teatterissa nähdään tänä syksynä monella tavalla hyvin mielenkiintoinen näytelmä. Hämeenlinnalaisen Elina Snickerin käsikirjoittamassa näytelmässä pyritään paitsi selvittämään, mitä sodan aikana tapahtui Suomen ensimmäiselle tyttöbändille – Harmony Sistersille – , myös pohtimaan aina yhtä ajankohtaisia teemoja, kuten sisarusten välisiä suhteita ja taiteilijan vastuuta.

Kaiken lisäksi näytelmä avaa ohjaajakaksikko Markku Arokannon ja Saana Lavasteen sanoin uuden näkökulman suomalaisten sotavuosiin.

– Tässä tarinassa sota-aikaa käydään läpi naisen näkökulmasta. Sisarusten kautta mietitään, miltä tuntui vaikkapa imettää pommisuojassa tai miltä tuntui, kun mies lähti rintamalle, Saana Lavaste sanoo.

Väärässä paikassa …väärään aikaan

Näytelmä kulkee Vera, Maire ja Raija Valtosen matkassa aina 1920-luvulta 1950-luvulle. Se saattelee kotkalaistytöt Helsingistä toisen maailmansodan ryskeeseen – ensin Suomen eturintamalle, sitten natsi-Saksaan ja lopulta Ruotsiin.

– Tytöt haaveilivat samoista asioista kuin Greta Garbo ja Marlele Dietrich. Periaatteessa kaikki ainekset olivat siinä, mutta ajoitus oli huono. Sen sijaan, että he olisivat päässeet Hollywoodiin, leimattiin heidät maanpettureiksi, ohjaajat pohtivat.

Pettureiksi leimaaminen liittyy Harmony Sistersin kolmeen vierailuun Saksassa. Siellä he esiintyivät vuosina 1942–1943 nimellä Geschwister Waltonen. Ensimmäiselle vierailulle heidät lähetti Suomen Yleisradio.

– Sisaret eivät olleet poliittisesti kantaaottavia. Musiikista tuli kuitenkin poliittista, kun he esittivät biisejä väärässä paikassa.

Itse asiassa Valtosia voidaan ohjaajien mukaan pitää kaikkena muuna kuin kolmannen valtakunnan tyttärinä. Veran tiedetään salakuljettaneen vastarintaliikkeen kirjeitä natsi-Saksassa. Erään kerran heiltä vietiin pianisti kesken esityksen lavalta. Tämä romanianjuutalainen muusikko jäi sille tielleen.

– Näytelmässä yritetään myös ymmärtää niitä syitä, miksi suomalaiset olivat yhteistyössä natsi-Saksan kanssa, ohjaajat summaavat.

Sodan jälkeen Suomessa suhtauduttiin sisaruksiin nuivasti ja levyttäminen kävi vaikeaksi. Pian Harmony Sistersit syrjäytti Suomessa uusi naistrio: Metrotytöt.

Kansallisen häpeän …kantaja

Ymmärrettiinkö Valtosen sisarukset täysin väärin? Tehtiinkö heistä kansallisia syntipukkeja sodan päättyessä ja häpeällisen aseveljen hävitessä sodan?

Mahdollisesti, vastaavat ohjaajat.

– Sodan aikana tytöt olivat täydellinen kiiltokuvamielikuva suomalaisille, he toivat hohtoa arkeen. Sodan jälkeen kuva oli kuitenkin väärä, koska se viittasi häviäjäliittolaiseen.

Vaikutusta oli varmasti myös tyttöjen taustalla. Vaatimattomista oloista lähtöisin olevien sisarusten saatettiin pahansuovasti ajatella etenevän ryysyistä rikkauksiin keinoja kaihtamatta.

– Me suomalaiset nielemme tappion hiljaisesti, ujosti ja häpeillen. Tytöt olivat varmasti helppo kohde. Traagista tässä on se, että tytöt olivat niin kansainvälisiä! Heidän vahvuutensa kääntyi heidän tuhokseen. (HäSa)

Harmony Sisters – Kolmannen valtakunnan sisaret kantaesityksenä Riihimäen teatterissa 13.9.