Kanta-Häme

Kuningas vaihtui kukkulalla

Kaupunkien ja taajamien peruslinnustoon kuuluvan varpusen väheneminen jatkuu huolestuttavaa vauhtia. Aiemmin yleinen pikkulintu on käytännössä jo kadonnut monin paikoin Hämeenlinnan kantakaupungista, ja tilalle on tullut lajin lähisukulainen pikkuvarpunen.

Pitkään jatkunut varpusen alamäki ilmenee kantakaupungissa pidetyn perinteisen talvilintulaskennan tuoreista tuloksista. Niiden mukaan varpusten väheneminen alkoi vaivihkaa jo 1980-luvun lopulla, ja 2000-luvulla vauhti on vain kiihtynyt. 1970-luvun huippuvuosista varpusten määrä on romahtanut jopa yli 80 prosenttia.

Samaan aikaan pikkuvarpusen voittokulku jatkuu vahvana. Kaakosta maahamme levinnyt laji ilmestyi tilastojen mukaan kantakaupunkiin vasta 1980-luvun lopulla, ja sen jälkeen määrä on kasvanut tasaista tahtia.

Paikallisesti se on ollut varpusta runsaampi laji jo jonkin aikaa, mutta tänä vuonna pikkuvarpunen ohitti varpusen ensimmäisen kerran kokonaistilastossakin. Pikkuvarpunen onkin käytännössä valtalaji kaikissa isoissa varpuskeskittymissä.

Tulokset ovat olleet hyvin samansuuntaisia Birdlifen järjestämässä valtakunnallisessa Pihabongauksessa.

Varpunen yhä kymmenen kärjessä

Tilastoista huolimatta varpunen mahtuu yhä kymmenen tavallisimman talvilinnun joukkoon kantakaupungissa. Kärkiryhmän muodostavat pulu, sinisorsa ja talitiainen, joiden määrissä ei näy kovin suurta heilahtelua 2000-luvulla.

Neljäntenä oleva viherpeippo nousee hitaasti muutaman vuoden takaisesta loistaudin aiheuttamasta aallonpohjasta. Naakkojen määrä puolestaan notkahti hieman pudottaen lajin viidenneksi. Ruokintapaikkojen vakiokalustoon kuuluva sinitiainen vahvistuu vuosi vuodelta. Nytkin tuloksena oli kuudes sija lajin omilla ennätysluvuilla.

Kärkikymmenikköön mahtuvat vielä tasaista sarjaa jatkava varis, jota seuraavat pikkuvarpunen ja varpunen. Kymmenentenä oleva harakka on tänä talvena yllättävän vähissä, mutta tätäkin laihempia vuosia on nähty.

Käpytikkoja ja närhiä laskennassa odotettiin tavallista enemmän, sillä kummallakin lajilla oli mittava vaellus viime syksynä. Laskentaan mennessä huippu ehti kuitenkin jo ohitse ja kummankin lajin määrät olivat varsin tavanomaisia.

Punatulkut ja keltasirkut kateissa

Sen sijaan tavallista niukemmin laskennassa löytyi muun muassa punatulkkuja ja keltasirkkuja, joiden määrät ovat nyt kaukana huippuvuosien luvuista. Osasyynä lienee lauhana alkanut talvi, minkä vuoksi linnut pysyttelivät metsissä ja pelloilla, eivätkä ilmestyneet ruokintapaikoille.

Sama koskee ilmeisesti myös hömö-, kuusi- ja töyhtötiaisia. Räkättirastaiden ja tilhien lähes täydellinen puute puolestaan selittyy huonolla pihlajanmarjasyksyllä.

Kaikkiaan kantakaupungin talvilintulaskennoissa löytynyt lajimäärä on hivenen pitkäaikaisen keskiarvon yläpuolella. Sen sijaan kokonaisyksilömäärä on 2000-luvun pienimpien joukossa. (HäSa)

Päivän lehti

4.6.2020