Kanta-Häme

Kuninkaallinen Nukketeatteri juhlii 10 vuotta pitämällä kiirettä

Nukketeatteri typisti nimeään ja lisäsi väkeään.

 

Hannu Räisä pyörittelee käsissään tutunoloisia nukkeja verstastilassa Hämeenlinnan Taidekasarmilla.

– Petteri Urpolla on nyt Pekka Kaapiston pää.

Muutaman ajatusnyrjäytyksen jälkeen kuva selkenee. Puoluejohtajistossa on tapahtunut muutoksia, ja Hämeen Kuninkaallisen Nukketeatterin perustaja ja nukentekijä miettii jo eduskuntavaalikevään uutta esitystä.

Toinen ajatuksen nyrjäytys. Kohta toista toimintavuosikymmentään aloitteleva teatteriryhmä onkin nyt nimeltään Kuninkaallinen Nukketeatteri.

– Oli hieman hankalaa olla Hämeen Kuninkaallinen Nukketeatteri Hämeenlinnasta. Lyhyempi nimi on selkeästi vakiintunut arkisessa elämässä, selittää näyttelijä-käsikirjoittaja Antti Kemppainen.

Kuninkaallinen Nukketeatteri elää viriiliä vaihetta. Kahden työharjoittelijan lisäksi toiminnassa on mukana myös uusi tuottaja Leo Van Aerschot.

Lokakuussa kyytiin hypännyt Aerschot uskoo jo oivaltaneensa Nukketeatterin ydinajatuksen.

– On hienoa, miten esityksissä huomioidaan sekä lapset että aikuiset. Ne toimivat monilla tasoilla.

Tuottaja puhuu lapsiyleisölle tarkoitetuista esityksistä, joita nukketeatteri on tehnyt kaikkiaan kuusi. Ensi vuonna se tarjoaa Kanta-Hämeen 120 alakoululle ja päiväkodille mahdollisuuden tilata jonkin viidestä jatkuvasti ohjelmistossa olevasta esityksestä paikan päälle.

– Tässä on se hyvä puoli, että maantieteellisesti esiintymispaikat ovat melko pienellä alueella. Päivän aikana pystymme tekemään kahdesta kolmeen esitystä, kertoo Kemppainen.

Ohjelmiston toisen puolen muodostavat poliittiset parodiat, joiden itsestään selväksi ensi-ilta saliksi on kehkeytynyt Olutravintola Birger. Maalisvaalien aikaan siellä nähdään Tasavallan marionetit osa 9.

Kun Suomessa järjestetään presidentin- tai eduskuntavaalit, alkaa Räihä jo vuotta aiemmin yhdistellä nukkegalleriansa päitä ja kehoja.

Tuoko Aaltoa ehdin jo ruveta miettimään, mutta Sampo Terhoa emme tee.

Muutama vuosi sitten Räisä nappasi Elomessuilla Matti Vanhasta hihasta kiinni ja kertoi tekevänsä hänestä näköisnukkea. Vanhanen pyysi saada siitä valokuvia ja nukkemestari teki työtä käskettyä.

– Ei tullut Matti Lantaselta vastausta, hymähtää Räisä.

Tekijöille lastenesitykset ja poliittiset parodiat ovat hyvin erilaisia työstää. Pinokkion tai Punahilkan tapaisia klassikkosatuja myötäileviä esityksiä hiotaan jopa puolitoista vuotta. Nukkejen ja käsikirjoituksen lisäksi tarvetta voi olla omalle musiikille, jolloin Räisä ja Kemppainen ovat kääntyneet hämeenlinnalaisen Antti Polamerin puoleen.

Klassikkojen tekemiselle ja niissä pitäytymiselle on syynsä.

– Ne ovat myynnillisesti helpompia. Tilaajat tietävät mitä saavat, tiivistää Kemppainen.

Sen sijaan aikuisyleisölle tarkoitettu poliittinen irvailu saattaa syntyä nopeastikin, koska materiaalia kertyy jatkuvalla syötöllä. Toisaalta niiden parasta ennen päivämäärä häämöttää aina lähitulevaisuudessa.

– Sesonki on lyhyt, noin yksi kuukausi. Vaalien jälkeen ketään ei enää kiinnosta, tietää Räisä.

Kaksikko uskoo tarkan käsikirjoituksen kantavuuteen, mutta esityksen aikana syntyviä oivalluksia ei ole pakko pitää mahassaan.

– Mutta imitaatioita emme tee, linjaa Kemppainen.

Kuninkaallinen Nukketeatteri tietää olevansa melkoinen harvinaisuus poliittisen satiirin tekijänä koko Euroopassa. Se on myös se tekemisen osa-alue, jolla voi saada valtakunnallista huomiota.

– Kaksi kertaa Hesarin kulttuuritoimitus on kiinnostunut ja ne olivat molemmat aikuisten nukketeatteria. Lasten jutut eivät ole ikään kuin niin kiinnostavia, sanoo Räisä. HÄSA

 

Kuninkaallinen Nukketeatteri ylpeänä esittää

Kiertue Kanta-Hämeen alakouluihin ja päiväkoteihin. Vähintään 70 näytöstä. Esitykset: Susi ja punahilkka, Kulkurit, Pinokkio, Poika ja Korppi, Saiturin joulu.

Tasavallan marionetit -sarjan 9. osa ensi-illassa maaliskuun puolivälissä. Mukana kaikki puolueiden puheenjohtajat näköisnukkeina. Esityksiä mm. Hämeenlinnassa, Helsingissä, Tampereella, Riihimäellä ja Turussa.

Juhlafestivaali 24.–28.4. Hämeenlinnassa. Sekä kotimaisia että ulkomaisia vieraita ja omia esityksiä.

Syyskaudella Frankensteinin uusintaensi-ilta Taidekasarmilla.

Historiaa numeroina

Perustettu 2009.

1-3 ensi-iltaa vuodessa.

Yhteensä 14 eri esitystä.

Osallistunut kahdesti Nairobin nukketeatterifestivaaleille sekä Kairon kuvataidefestivaaleille.

”Ne ovat olleet monella tapaa hirveän antoisia reissuja, joita on hyvä muistaa silloin, kun täällä Taidekasarmeilla vetää ikkunoista.”