Kanta-Häme

Kunnallispolitiikassa valtava näkemysero

Hämeenlinnan kunnallispolitiikka on tällä valtuustokaudella sävyttänyt poikkeuksellisen vahva kahtiajako. Jakolinja kulkee pääsääntöisesti kokoomuksen, sosialidemokraattien ja vihreiden rintaman ja ns. Pro Hämeenlinnan välillä. 
 
Toki Pro Hämeenlinnan rivit ovat väliin hieman horjuneet. Pron vastarinta enemmistöä kohtaan kiteytyy perussuomalaisten kannanottoihin.
 
– Meillä on maailmankatsomuksellinen näkemysero Hämeenlinnan kehittämisestä, se on käynyt selväksi, Hämeenlinnan kaupungin luottamushenkilöiden ykköspaikkaa nykyisin pitävä kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sari Rautio (kok.) sanoo.
 
Rautio haluaisi pyyhkiä tuon aina käytettävän kok. -lyhenteen nimen perästä.
 
– Itse koen olevani hämeenlinnalaisten valitsema luottamushenkilö, en vain kokoomuksen edustaja eri tehtävissä. Haluan kuunnella tasapuolisesti kaikkia kaupunkilaisia.
 

Tulevaisuutta turvaten

Poliittinen näkemysero kristallisoituu Hämeenlinnassa suhtautumisessa kaupungin tulevaisuuden toimiin ja hankkeisiin. 
 
– Meidän mielestämme kasvu on tulevaisuudessa hyvinvoinnin ehto.  Ihmiset ovat kautta aikaan kerääntyneet tiettyihin paikkoihin kyliin ja kaupunkeihin. Näin tapahtuu edelleen. Hämeenlinnalla on mahdollisuus ottaa osa tästä keskittymisestä ja kasvusta. Päätöksenteon pitää sen vuoksi olla tulevaisuuteen suuntautuvaa.
 
Pro linjaa pääsääntöisesti niin, että kaupunki tai sen konserniyhtiöt voivat lähteä mukaan vain riskittömiin investointeihin, pääasia on säätöjen löytyminen nykytoiminnoista. Tavoitteena on muun muassa velan vähentäminen ja peruspalvelujen turvaaminen. Elinkeinohankkeet kuuluvat tämän näkemyksen mukaan pääosin yksityiselle sektorille.
 
Viimeksi keskustelussa oli Kantolan tapahtumapuisto.
 
– Hämeenlinna ei voi elää nykyisessä muutosten myllerryksessä kuin mitään ei tapahtuisi ulkopuolisessa maailmassa. Meneillään on Suomen suurin yhteiskunnallinen muutos sitten viime sotien. Hämeenlinnan ja kaupunkilaisten on oltava aktiivisia tässä muutoksessa.
 
– Esimerkiksi tapahtumapuisto on monivaikutuksinen hanke, joka lisää kaupungin vetovoimaisuutta ja elinvoimaisuutta pelkkänä puistoinvestointina. On muistettava, että nyt kyse on tietynlaisesta välivaiheesta, joka tarjoaa valtavasti uusia mahdollisuuksia.

 

Ei vain vanhaa paikaten

Sari Raution mielestä on pelkästään hyvä, että on hoksattu se, ettei uutta voi kasvattaa enää pelkästään vanhan toimintatavan varaan rakentamalla.
 
– Tarvitaan uudenlaista ajattelua kaikessa tekemisessä, Rautio painottaa.
 
Hänen mielestään myös riskinottokyky ja päätösten jälkeinen epävarmuuden sietokyky ovat jatkossa avainasemassa.
 
– Totta kai talouden pitää olla kunnossa ja palveluiden pitää toimia. Elinvoimahankkeilla turvataan palveluiden rahoitus. Nyt on vain käynyt niin, että taloudesta on tullut osalle päättäjistä itseisarvo, kun sen pitäisi olla väline aikaansaada jotakin.
 
– Velkaantuminen on saatava kuriin, se on selvä. Mutta meidän täytyy katsoa myös sinne tulevaisuuteen. Visiotyö on yksi tärkeimmistä osa-alueista niin virka- kuin luottamusmiehillä.
 
HHT-akseli on yksi näistä tulevaisuuden työkaluista, josta Hämeenlinna voi vastuullisena hankkeen vetäjänä saada tulevaisuuden hyötyjä.
 
Kaupunginhallituksen vetäjä painottaa myös sitä, ettei missään tulevaisuuden tekemisessä lokeroiduta, vaan tehdään ja toteutetaan yli hallintorajojen.
 
– Se on osa muutosta.
 
Tapahtumapuistokeskustelussa vedottiin myös taustatietojen puutteellisuuteen. Rautiolla on asiaan selvä näkemys:
 
– Miten paljon sitä taustatietoa pitää hankkia? Kestää vuosia, jos aina vain kaivetaan uusia tiedonmurusia. Usein tuntuu, että tietoa ei koskaan ole tarpeeksi. Tässä tullaan nykymaailman arkeen – on pystyttävä reagoimaan muuttuviin tilanteisiin, muuten on jo myöhäistä.
 
Tässä yhteydessä Sari Rautio viittaa juuri päätöksenteon sietämiseen – kantin täytyy kestää..
 

Kahdeksanneksi vetovoimaisin

Sari Rautio puhuu hyvin mielellään juuri tulevaisuudesta, elinvoimaisuudesta ja kasvusta.
 
– Kyllä kaupungin selviytyminen on kiinni pelkästään meistä itsestämme. Tällaisella sijainnilla ja näillä eväillä me pärjäämme!
 
Samaan hengenvetoon hän painottaa, että tulevaisuudessa tarvitaan nykyistä enemmän kumppanuuksia, yksin ei kaupungin kannata pyristellä.
 
Hämeenlinna on tuoreen tutkimuksen mukaan valtakunnan kahdeksanneksi vetovoimaisin kaupunki ilman yliopistoa olevista kaupungeista vetovoimaisin.
 
– Meidän on uskallettava rakentaa näitä vetovoimatekijöitä myös jatkossa. Raatihuoneen rakentaminen 4 000 asukkaan kaupunkiin oli valtava investointi. Nyt se on osa arkipäivää. 1800-luvun hämeenlinnalaiset uskalsivat ottaa riskejä kehittyäkseen ja lisätäkseen kaupungin vetovoimaa, Rautio hakee esimerkin historiasta.