Kanta-Häme

Kunnan muuttuva rooli on jäänyt soten jalkoihin

Keskustelu kuntien tulevaisuuden roolista on jäänyt sote- ja maakuntauudistuksen valmistelun varjoon. Tätä mieltä on opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.).

Maakuntauudistus nostaa sivistys-, koulutus- ja kulttuuritehtävät kuntien tärkeimmiksi tehtäviksi, kun sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät maakuntien vastuulle.

Grahn-Laasosen mukaan sote-palveluiden järjestäminen on vienyt kunnissa ylenpalttisesti huomiota, eikä sivistys-, kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluille ole jäänyt juuri aikaa.

– Monissa kunnissa on leikattu koulutuksesta, koska sote-menot ovat kasvaneet esimerkiksi ikääntyneiden määrän lisääntyessä. Tulevaisuudessa kunnissa ei tarvitse pelata soten ehdoilla, ja sivistyspalveluihin voidaan käyttää enemmän aikaa.

Grahn-Laasonen oli mukana Opetus ja kulttuuri tulevaisuuden kunnassa -keskustelutilaisuudessa Verkatehtaalla keskiviikkona. Keskustelutilaisuuksien kiertueen tavoitteena on jakaa ja kerätä paikallisten toimijoiden näkemyksiä kunnan tulevaisuuden roolista sekä kartoittaa kuntien kantokykyä ja yhteistyömahdollisuuksia.

Haasteena kuntien tulevaisuuden roolille sivistys- ja kulttuuripalveluissa Grahn-Laasonen näkee kuntatalouden. Suomen kuntien koot ja asukasmäärät vaihtelevat, kuten myös niiden kyky tuottaa kattavasti palveluita.

– On kuntia, jotka kehittävät voimakkaasti koulutusta ja sivistystä. Sitten on kuntia, jotka juuri ja juuri yltävät näissä palveluissa lain edellyttämään minimiin. Tulevissa valtuustoissa tarvitaan yhä enemmän koulutuksen, kulttuurin ja sivistyksen puolustajia ja asiantuntijoita.

Grahn-Laasosen mielestä nyt pitää keskustella myös siitä, miten tärkeät palvelut, kuten laadukas perusopetus, voidaan turvata kaikille kuntalaisille asuinpaikasta riippumatta koko maassa. Myös se pitää taata, että kaikista taustoista tulevat lapset ja nuoret saadaan mukaan sivistys- ja kulttuuritoimintaan.

Varhaiskasvatukseen osallistuminen on Suomessa OECD-maiden keskiarvon alapuolella noin 70 prosentissa, ja peruskoulutuksen oppimistuloksissa näkyy eroavaisuuksia ensimmäistä kertaa alueiden välillä. Tasa-arvoa pitää korjata myös poikien oppimisen ja sosiaaliekonomisen taustan vaikutuksen kohdalla.

Yhteistyö on tärkeässä roolissa, kun kuntien tehtävät muuttuvat. Kolmannen sektorin merkitys kasvaa sote-palveluiden lisäksi sivistys- ja kulttuuripalveluiden tuottamisessa.

Kunta ei voi tulevaisuudessa järjestää palveluita yksin, vaan siihen tarvitaan eri toimijoita, korostaa myös Verkatehtaan keskustelutilaisuudessa puhunut Hämeenlinnan kaupungin lasten, nuorten ja elämänlaadun palveluiden tilaajajohtaja Markku Rimpelä.

Grahn-Laasosen mielestä myöskään uusien kuntaliitosten mahdollisuutta ei voi sulkea pois.

– Vähintään kuntien välistä yhteistyötä pitää lisätä palveluiden tuottamisessa. Kun sote-palvelut poistuvat kunnista, moni kunta jää liian pieneksi.

Hallitusohjelman mukaiset koulutusleikkaukset on Grahn-Laasosen mukaan nyt tehty.

– Pääsemme eteenpäin, kun vaikeat päätökset ovat takana. Isoimmat uudistukset ovat uudistuneet opetussuunnitelmat ja ammattikoulutuksen reformi, josta annetaan esitys eduskunnalle helmi-maaliskuussa. HÄSA

Päivän lehti

18.1.2020