Kanta-Häme

Kunnanjohtaja on aina töissä

Kohta kaksi kuukautta Janakkalaa johtanut Tanja Matikainen viihtyy kunnanjohtajan työssä.

– Työ on erittäin monipuolista, saa olla tekemisissä erityyppisten asioiden ja erilaisten ihmisten kanssa. On monenlaisia yhteistyökuvioita, hän luettelee.

Iltakokouksia riittää

Kunnanjohtajan työ on Matikaisen mielestä tavallaan elämäntapa.

– Kunnanjohtaja on aina töissä. Iltakokouksia on aika paljon, ja edustustehtäviä saattaa olla viikonloppuisinkin.

– Tämä olisi tosi hankalaa, jos olisi pieniä lapsia. Onneksi oma lapseni on jo aika iso.

Tanja Matikainen sanoo, että tähän mennessä hänen työtään Janakkalassa on leimannut ennen kaikkea kiire.

– Aikataulu on ollut tosi tiukka. Aikaa on mennyt asioihin perehtymiseen, ja kokouksia on ollut mielettömän paljon.

Matikainen on saanut jo huomata, että Janakkala ei ole Sulkava, josta hän siirtyi Janakkalaan helmikuussa. Pienemmän kunnan johtaminen oli erilaista.

Hyvä sijainti ja lähipalvelut

Janakkalassa on paljon hyvää, Matikainen on jo huomannut.

– Sijainti on erinomainen yritysten, asukkaiden ja pendelöinnin kannalta. Kunnan mainostamiseen kannattaa panostaa.

– Lisäksi täällä on hyvät lähipalvelut, niin kunnalliset kuin yksityisetkin. Arkipäivän palveluja löytyy monipuolisesti. Tietysti erikoisliikkeitä voisi olla enemmän. Niitä täytyy yrittää lobata kuntaan.

Huonoihin puoliin Matikainen ei ole törmännyt – ellei sitten lasketa kunnan huonoa taloustilannetta. Toisaalta talousongelmat ovat tuttuja hyvin monille muillekin kunnille.

Matikainen muistuttaa, että vaikka Janakkalan viime vuoden tilinpäätös on ennustettua selvästi parempi, vielä ollaan kaukana hyvästä tilanteesta.

– Talous on miinuksella, ja pitäisi tietysti olla plussalla. Siksi talouden tasapainottamisohjelma on tärkeä, ja sitä täytyy viedä läpi.

Lisää säästöjä keksittävä

Valtuusto päätti tasapainottamisohjelmasta viime kesäkuussa, mutta sen toteuttaminen on vaikuttanut välillä nihkeältä. Matikainen korostaa, että kunnalla ei ole varaa olla noudattamatta ohjelmaa.

Hän sanoo, että tasapainottamisohjelma ei edes riitä, vaan Janakkalan pitäisi keksiä lisääkin säästöjä, koska valtionosuusleikkaukset purevat kuntiin yhä voimakkaammin tulevina vuosina.

– Joka toimialalla pitää miettiä uusia säästökeinoa – oli se sitten katuvalojen sammuttamista, siivouksen tasosta tinkimistä, palveluverkon muokkaamista tai palvelujen heikentämistä.

Palvelujen heikentäminen voi olla esimerkiksi sitä, että palvelupäiviä vähennetään. Se ei kuitenkaan ole helppoa. Esimerkiksi perusturvalautakunta ei ole ainakaan vielä saanut päätetyksi, että Tervakosken laboratorion näytteenottopäiviä vähennettäisiin.

– Siinähän kunnanhallitus käytti otto-oikeutta ja palautti asian lautakunnalle uudelleen käsiteltäväksi. Tätä keinoa kunnanhallitus voi käyttää.

Sote-ratkaisusta ei vielä tiedä

Pitkään vatvottu sote-solmu sai ratkaisunsa pari viikkoa sitten. Tanja Matikainen kommentoi viiden erva-alueen ratkaisua tässä vaiheessa varovaisesti.

– Se voi olla ihan hyvä ratkaisu, jos se saadaan toimimaan, mutta jos ei saada, se voi aiheuttaa tosi suuria riskejä kunnille ja palvelujen järjestämiseen.

– Ongelmana on, että kuntien päätösvalta menee aika kauas. Yhden kunnan vaikutusvalta on kovin pieni isolla erva-alueella. Se on ongelma kunnallisen itsehallinnon kannalta.

Matikainen sanoo, että tässä vaiheessa kukaan ei tiedä, miten malli tulee toimimaan.

– Täytyy toivoa, että saadaan ratkaisu, joka kestäisi pidemmän aikaa eikä olisi vain muutaman vuoden voimassa. Tässä on kuitenkin kohta jo kymmenen vuotta koettu sote-palvelujen myllerrystä.

Hattula-yhteistyö toimii

Nykyistä Janakkalan ja Hattulan yhteistyötä sote-asioissa Matikainen pitää toimivana.

– Mehän olemme isäntäkunta, ja Hattula ostaa palveluja Janakkalalta. Meidän päässä se vaikuttaa niin, että hallinnon puolella on työtä aiempaa enemmän.

– Hattulakin on tyytyväinen malliin, totta kai, onhan heillä edullisimmat kustannukset sote-palveluissa koko erva-alueella.

Meneillään olevasta kolmen kunnan kuntarakenneselvityksestä Matikainen toivoo, että löytyisi sellaisia yhteistyömuotoja, että kaikille kolmelle kunnalle saataisiin taloudellista hyötyä.

– Sehän tarkoituksena on, että voidaan tehdä yhdessä joitakin asioita halvemmalla, tehokkaammin tai laadullisesti paremmin.

Paljon uusia tuttavia

Tanja Matikainen kertoo tutustuneensa Hämeenlinnan seudulla jo moniin ihmisiin, oman kunnan väen lisäksi Hämeenlinnan ja Hattulan virkamiehiin ja luottamushenkilöihin sekä esimerkiksi maakuntaliiton johtoon.

Hattulan johdossa on suurin piirtein samanikäinen Heidi Rämö. Oletteko hengenheimolaisia?

– Kyllä siinä mielessä, että johtamamme kunnat ovat Hämeenlinnan kehyskuntia. Meidän täytyy miettiä keskenämme asioita joskus myös kokousten ulkopuolella. (HäSa)