Kunnat eivät vielä tiedä lisätukensa määrää – Hämeenlinna kirjasi tuen jo huhtikuun alijäämälaskelmiinsa
Kunnat eivät voi vielä laskea, mitä valtion lisätalousarvio niille merkitsee. Kunnat eivät tiedä summien laskentaperusteita eivätkä sitä, sisältääkö valtionosuuksien kasvattaminen velvoitteita.
Hämeenlinnan talousjohtaja Jussi Oksa sanoo, että valtion tuki voi olla Hämeenlinnalle 16,5 miljoonaa euroa tai hieman enemmän. Hämeenlinna arvioi huhtikuun lopun katsauksessaan, että se saa 16,5 miljoonaa euroa lisärahaa valtiolta.
– Jos lisätalousarvion tuki on 16,5 miljoonaa euroa, kaupungin talouden ennustetaan jäävän 20,1 miljoonaa euroa alijäämäiseksi.
Kasvavatko menotkin?
Valtion lisätuki jakautuu moniin laskennallisiin osiin ja virallisesti se osoitetaan eri menoihin. Valtiovalta ei ole kertonut, mitä paperilla osoitettu rahojen jyvitys tarkoittaa. Kunnissa eletään yhdestä yhteisestä kassasta.
– Jos tukien saamisen edellytyksenä on, että kunnan on lisättävä menojaan, hyöty tulee niille, joille rahat tulevat. Kunnalle ei tule taloudellisesta hyötyä, Oksa sanoo.
Valtiovarainministeriön tiedotteessa kerrotaan pelkistetysti, että sairaanhoitopiirit saavat 200 miljoonaa euroa lisärahaa, joka tulee “koronapotilaiden hoitoon ja pandemiaan varautumiseen” sekä “alijäämien kattamiseen”. Koronapotilaista valtaosa on hoidettu Helsingin–Uudenmaan sairaanhoitopiirissä.
– Sairaanhoitopiirin tuki on yksi iso asia myös Hämeenlinnalle, Oksa sanoo.
Kuntaliitto: Jäi vajaaksi
Useiden Hämeenlinnan kokoisten kaupunkien talous painuu pakkaselle. Konsulttiyhtiö FCG Perlaconin painelaskelman mukaan vain noin 30 kunnan talous on tasapainossa vuonna 2025.
Hallitus jakaa kunnille noin 1,4 miljardia euroa lisätukea. Kuntaliiton mukaan hallituksen päättämä tuki jää tarpeisiin nähden vajaaksi. Nyt päätetty tuki on valtaosin yksivuotista.
Liikenne- ja viestinministeriö saa lisätalousarviosta 1,3 miljardia euroa “ilmastoelvytykseen ja kestävälle liikenteelle”. Paketti sisältää paljon erikokoisia määrärahoja joukkoliikenteeseen, kävelyyn, pyöräilyyn ja liikenneväylille.
Pääradalle rahaa
Kanta-Hämettä sivuavat Helsinki-Tampere radan peruskorjauksen 8 miljoonan euron valtuus ja niin sanotun MAL-sopimuksen hyväksyminen. Radan peruskorjauksessa on kyse nykyisen radan tarvitsemasta huollosta, jonka kustannusarvio on 770 miljoonaa euroa. Siihen annetaan täksi vuodeksi 0,2 miljoonan euron määräraha. Pääkaupunkiseudun kuntien kanssa solmitun MAL-sopimuksen mukaan valtio taas parantaa Pasila-Riihimäki rataa.
Hämeen liiton johtava asiantuntija Heikki Pusa on tyytyväinen päätöksistä, mutta hän ihmettelee peruskorjaukseen varattujen varojen vähyyttä.
– Valtuus on pisara kokonaisuudesta.
Pusan mielestä MAL-sopimuksen hyväksyminen vaikuttaa myönteisesti koko päärataan myös Riihimäeltä pohjoiseen. HÄSA
Kommentti: Viestintä ja arki eri asioita
Hallitus tiedotti erilaisen hyvän jakamisesta 5,5 miljardilla eurolla. Kunnat saavat vero-osuuksia, mutta niille myös ripotellaan erilaisiin kohteisiin valtionosuuksia. Iäkkäiden palvelut sekä lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin tukeminen saavat rahaa.
Hämeenlinnan kaupunki oli kirjannut etukäteen huhtikuun katsaukseensa 16,5 miljoonan lisätuet. Kaupungin talouden ennakoitu alijäämä painuu siten “vain” runsaaseen 20 miljoonaan euroon.
Lisäbudjetin varat on käytännössä jo käytetty Hämeenlinnassa. Tosin vielä ei ole tiedossa, mitä ehtoja rahoille annetaan. Kaupungin alijäämä voi siten vielä paisua lisätuesta.
Kun ilmastonmuutos pysäytetään nyt rakentamalla ratoja, haiskahtaa siltä, että ratojen käyttö ja tarve painavat päätöksissä vähemmän kuin aluepoliittinen jakopolitiikka. Satojen miljoonien ratarahoista liikenee 0,2 miljoonaa euroa ylivoimaisesti vilkkaimmalle Helsinki-Tampere radalle.
Ylevä viestintä ja raadollinen todellisuus poikkeavat näinä aikoina hyvin paljon toisistaan.