Kanta-Häme Hämeenlinna

Kunnat syövät jatkuvasti enemmän kuin tienaavat – Hämeenlinnan seudulla kymmenen vuoden vaje yli 180 miljoonaa

Kunnat joutuvat jatkuvasti investoimaan paljon enemmän kuin niillä jää käyttömenoista rahaa.

Kuntien tulot eivät riitä käyttömenoihin ja investointeihin. Kuntien talous näyttää kuitenkin kirjanpidollisesti siedettävältä, koska ne tekevät paljon investointeja pienempiä poistoja.

Yksin Hämeenlinna seudun kunnat ovat kymmenessä vuodessa käyttäneet investointeihin noin 180 miljoonaa euroa enemmän rahaa kuin vuosikatteesta on jäänyt investointeihin. Vaje on muuttunut kasvavaksi velaksi.

 

Koko maassa kunnat ovat velkaantuneet ja velkaantuvat nopeasti. Viime vuonna kuntien ja kuntayhtymien investoinnit ylittivät 1 170 miljoonalla eurolla niiden vuosikatteen.

– Kuntien velkaantuminen on huolestuttava asia, sanoo valtiovarainministeriön budjettiosaston kuntayksikön päällikkö, budjettineuvos Jouko Narikka.

Kuntaliiton kehittämispäällikön Sari Korennon mukaan tilinpäätösluvuista voi vetää johtopäätöksen, että kuntien tulot koko maan tasolla eivät riitä kokonaismenoihin.

– Pääsääntöisesti kunnat pystyvät hoitamaan juoksevat menonsa, mutta investointeihin rahat eivät kaikilta osin riitä, sanoo Korento.

– Kunnat ovat kuitenkin hyvin erilaisessa tilanteessa keskenään.

Korento on Kuntaliiton kirjanpitoasiantuntija. Hän on myös työ- ja elinkeinoministeriön kirjanpitolautakunnan kuntajaoston sihteeri.

– Jos valtakunnallisesti kuntien rahat eivät pitkällä aikavälillä riitä lakisääteisiin menoihin, joita suurin osa menoista on, voidaan kysyä, onko valtionrahoitus oikealla tasolla.

Narikan mukaan kuntien taloudellinen tilanne ei toistaiseksi ole niin huolestuttava kuin tällaisten lukujen perusteella saattaisi ajatella. Myös kuntien tilanne vaihtelee paljon.

– Kriisikuntia on kuitenkin vain yksittäisiä. Talouden kriisiytyminen ei ole laaja ongelma.

Narikka uskoo, että kunnat tavalla tai toisella pystyvät jatkossakin sopeuttamaan toimintansa. Hänen mukaansa vuosikate ja muut tunnusluvut eivät aina kerro koko totuutta.

– Tulevina vuosina investointeja rajataan monista syistä. Väestökehitys on monissa kunnissa sellainen, että palveluja ei tarvita lisää.

– Kuntien on pidättäydyttävä investoinneista.

Kunnallisten investointien väheneminen ei tunnu todelliselta, kun melkein kaikissa maakunnissa suunnitellaan esimerkiksi uuden keskussairaalan rakentamista. Kanta-Hämeen uusi keskussairaala maksaisi investointina kutakuinkin yhtä paljon kuin Hämeenlinna on investoinut kymmenen viime vuotta.

– Edelleen on voimassa kuntien eräiden oikeustoimien rajoittamislaki, joka edellyttää muun muassa suurten investointien lupamenettelyä ja joka koskee myös sairaaloita.

Narikan mielestä lupia on myönnetty lain tavoitteisiin nähden liian löysillä perusteilla. Toisaalta hän myöntää, että kunnilla on itsehallinto ja sitä on myös kunnioitettava.

Narikka pohtii, kuinka paljon korkotaso on vaikuttanut kuntien alijäämiin ja velkaantumiseen. Velkaantuminen ei ehkä vaivaa kaikkia kuntia, koska korot ovat lähellä nollaa.

– En tiedä, kuinka laajasti näin on ajateltu. Nykyistä edullista rahoitusta investointeihin on saatettu pitää hyvänä vaihtoehtona.

– Keskusteluympäristö on toinen kuin aikaisemmin. Uskon, että se on vaikuttanut päätöksentekoon.

Kehittämispäällikkö Korento ei usko, että kunnat investoivat ja velkaantuvat, koska korot ovat alhaiset. Hän muistuttaa, että kunnat investoivat, koska niillä on lakisääteiset velvollisuudet tehtäviensä hoitamiseen.

Hämeenlinnan seudulla ei ole mitään merkkejä siitä, että kunnat vähentäisivät investointejaan. Pikemmin päinvastoin esimerkiksi Janakkala aloittaa valtavan investointiohjelman, joka kaksinkertaistaa kunnan velat vuosina 2019–22.

 

Kunnat, joiden asukasluku kasvaa, joutuvat investoimaan erittäin paljon uusiin palveluihin. Espoon kaupunki investoi budjettinsa mukaan 236,5 miljoona euroa tänä vuonna. Kaupunki velkaantuu lisää 126,9 miljoonaa euroa.

Kunnilla on valtava tarve korvata erilaisia palvelutilojaan, kuten päiväkotejaan ja koulujaan.

Erilaisissa selvityksissä kuntakonsernien rakennusten korjausvelaksi on arvioitu noin 10 miljardia euroa. Kuntaliiton konsultilta tilaaman raportin mukaan kuntakonsernien pitäisi investoida rakennuksiensa korjausvelan maksamiseen lisää 4 miljardia euroa. HÄSA

Kommentti: Tiedetään, mutta ei myönnetä

Menneinä vuosina kuntien taloutta arvioitiin laskemalla, saadaanko tuloilla maksettua käyttömenot ja investoinnit. Velka ajateltiin tilapäiseksi hätäratkaisuksi kertaluonteisiin investointeihin.

Pitäisi pohtia, miksi taloudelliset totuudet ovat heittäneet häränpyllyä. Suurin syntipukki lienee nollakorko. Velkaantuminen ei juuri kasvata korkomenoja. Investoinnit saatetaan mieltää jopa ilmaisiksi, kun ne kirjautuvat menoiksikin vasta kymmenien vuosien aikana.

Kakku kuorrutaan “pitkällä taantumalla”, joka näyttää vain jatkuvan. Kuntien tulot eivät tahdo kasvaa edes verotusta kiristämällä. Eihän kuivasta sitruunastakaan saa mehua.

On vähintään yksipuolista syyttää talouskurimuksesta investointeja. Kuntien on uusittava päiväkoteja, kouluja ja vanhustenhuoltoa. Kuntia kehitetään itse asiassa aivan liian vähän.

Kunnille kasataan edelleen lisää tehtäviä, vaikka niiden tulot eivät riitä nykyisiinkään tehtäviin. Pitäisi myöntää, että kuntien menot voivat kasvaa vain, jos talous kasvaa. Siis kuntien tehtäviä pitäisi karsia tai talous saada kasvuun.

Kuntien asioista tietävät ymmärtävät tilanteen. Poliittinen rohkeus ei usein riitä asian kertomiseen.