Kanta-Häme

Kunnat eri linjoilla jätteenkuljetuksessa

Hämeenlinnan kaupunginhallitus haluaa jatkaa nykyistä jätteenkuljetuskäytäntöään. Se katsoo, että jätelain kriteerit kiinteistön haltijan järjestämälle jätteenkuljetukselle täyttyvät.

Kaupunginhallitus esittää, että jätelautakunta määrittelee yhteistyössä yrityskentän kanssa selkeät kriteerit, joita yrityskentältä edellytetään ja käynnistää yhteistyön yrittäjien kanssa.

Päätös ei ollut yksimielinen, vaan siitä äänestettiin. Vt. kaupunginjohtaja Juha Isosuo esitti siirtymistä kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen. Sitä kannattivat kaupunginhallituksen neljä demarijäsentä sekä keskustan Antti Leinikka. Muut kuusi jäsentä olivat Tapio Vekan (kok.) muutosesityksen kannalla.

Kaupunginhallituksen demarijäsenet jättivät päätökseen eriävän mielipiteen. Heidän mukaansa kaupunginhallituksen lausunto ei ole asianmukaisesti tai riittävästi perusteltu.

– Uusi jätelaki edellyttää, että päätös kuljetusjärjestelmästä perustuu laillisuusharkintaan, ei poliittiseen tarkoituksenmukaisuusharkintaan. Nyt kaupunginhallitus esittää lain vastaista käytäntöä, koska se ei edes perusteluissaan kumoa jätehuoltokoordinaattorin arvioita, toteaa niin ikään eriävän mielipiteensä päätökseen jättänyt kaupunginhallituksen puheenjohtaja Iisakki Kiemunki (sd.).

Riihimäki kannattaa

Jätteenkuljetuslausunto on herättänyt keskustelua myös muissa alueen kunnissa.

Myös Janakkalan kunnanhallitus ja Lopen tekninen lautakunta vastustavat uudistusta. Ne toteavat lausunnoissaan nykyisen järjestelmän toimivan kunnassaan hyvin. Janakkalassa lausunto tosin syntyi vasta äänestyksen jälkeen.

Toiseen lopputulokseen päätyi puolestaan viime viikolla Riihimäen tekninen lautakunta, joka puoltaa kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen siirtymistä myös haja-asutusalueillaan.

Hattula ei ole toistaiseksi käsitellyt asiaa lainkaan. Se on saanut lausunnolleen lisää aikaa, sillä jätelautakunta päättää asiasta vasta lokakuun kokouksessaan.

Ei tarveharkintaa

Kuinka kuntien lausunnot otetaan huomioon päätöksenteossa, jätehuoltokoordinaattori Heli Virtanen?

– Jätelautakunta tekee päätöksensä itsenäisenä viranomaisena. Mitkään lausunnot eivät sido sitä, mutta toki ne kaikki käydään läpi ennen päätöskokousta.

Kuntien lisäksi Virtanen on vastaanottanut lausuntoja ja mielipiteitä sidosryhmiltä sekä yksittäisiltä ihmisiltä.

Hänen mukaansa lautakunta voi periaatteessa tehdä myös kuntakohtaisia ratkaisuja. Tähän saakka Hämeenlinnaa, Hattulaa, Janakkalaa, Loppea sekä Riihimäen haja-asutusaluetta ja Hausjärven Mommilaa on käsitelty yhtenä kokonaisuutena, koska niissä kaikissa toistuvat samat asiat.

Virtasen mukaan lain edellytykset kiinteistökohtaiseen järjestelmään eivät täyty yhdessäkään näistä kunnista. Useissa kunnissa sanottavaa löytyi jokaisesta kohdasta.

– Ja tässä tapauksessahan riittää yksikin asia: jos edellytys ei täyty, ei järjestelmää voida valita.

Jos näin on, pystyykö jätelautakunta käytännössä tekemään muunlaista päätöstä kuin siirtymisen kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen?

– En voi ottaa kantaa heidän puolestaan, mutta se täytyy muistaa, että jätelautakunta on jätehuoltoviranomainen. Se siis poikkeaa monista muista lautakunnista siinä, että sen päätöksenteko perustuu laillisuusharkintaan, Virtanen muistuttaa.

Päätös lokakuussa

Suurin osa jätelautakunnan 12 kunnasta on jo aiemmin valinnut kunnan jätteenkuljetuksen järjestäjäksi.

Näin toimitaan Riihimäen keskusta-alueella, Hausjärvellä paitsi Mommilassa, Hyvinkäällä, Järvenpäässä, Keravalla, Mäntsälässä, Tuusulassa sekä Valkeakoskella.

Jätelautakunta tekee päätöksensä tulevasta jätteenkuljetusjärjestelmästä lokakuussa. (HäSa)

Päivän lehti

4.6.2020