Kunnat haluavat soteen pelivaraa

Kanta-Hämeen maakunta voisi aloittaa toimintansa vaikka heinäkuun alussa. Näin vakuutti muutosjohtaja Matti Lipsanen paikallisesta sote- ja maakuntavalmistelun tilanteesta tiistaina Kuntaliiton maakuntapäivässä Hämeenlinnassa.

– Olemme valmiita toimeenpanoon heti, jos eduskunta niin päättää.

Tosin jo nyt tiedetään, että maakuntavaalit ja aloitus vähintäänkin lykkääntyvät, jos yleensä toteutuvat.

– Uudistuksen kaatuminen murentaisi pahasti kansalaisten luottamusta poliittiseen järjestelmään, maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen pohti.

Kuntaliiton toimitusjohtaja Jari Koskinen sanoo ymmärtävänsä isojen kaupunkien kapinaliikettä, koska uudistuksen pohjaksi tehtyihin laskelmiin tulevaisuuden rahoituksesta on vaikea luottaa.

– Kaupunkien omat laskelmat ovat erilaiset. Kuitenkin rahoitusvirtaa pitäisi osata ennakoida vähintään 3–5 vuoden päähän.

Kuntaliitto on koonnut ns. korjaussarjaksi vuosien varrella antamiensa lausuntojen ydinsisällön. Kymmenen kohdan lista sisältää mm. ehdotuksia liian tiukan valtiollisen valvonnan keventämisestä.

– Pienin maakunta on väkiluvultaan 70 000, suurin 1,5 miljoonaa asukasta. Ehdottomasti alueelliselle sopimiselle pitää olla mahdollisuus, sillä maakunnat ovat niin erilaisia.

Kunnille pitäisikin säätää mahdollisuus järjestää ja tuottaa kasvupalveluita maakuntien kanssa tehtävien sopimusten pohjalta.

Jos sote-uudistus kuitenkin menee maaliin, kunnan ja maakunnan yhdyspinnoille tulee melkoista säätöä.

Esimerkiksi päivähoito on kunnan toimialaa, mutta neuvola ja lastensuojelu maakunnan. Koulu, koulupsykologit ja -kuraattorit kuuluvat kunnalle, mutta kouluterveydenhuolto maakunnalle.

– Ei voi edellyttää, että kuntalaisen pitää tietää, mikä taho järjestää palvelua. Kuntien ja maakuntien tulee sopia, jotta palvelu tulee järjestäjästä riippumatta esimerkiksi kouluun tai päiväkotiin, projektipäällikkö Irmeli Myllymäki Kuntaliiton opetus- ja kulttuuripalveluista konkretisoi. _HÄSA