Kanta-Häme

Kunnat kutistavat valtuustojaan

Hämeenlinnan ja Riihimäen seutukunnilla Hattula säilyttää ainoana kunnanvaltuustonsa koon entisellään, vaikka pienentäminen olisi mahdollista. Riihimäenkin valtuusto säilyy nykyisellään, mutta vain, koska pääluku on jo lain edellyttämällä minimitasolla eli 43:ssa.

Vuonna 2015 hyväksytty uusi kuntalaki antaa kunnille mahdollisuuden päättää itse kunnanvaltuuston koosta. Oikeusministeriön kuntien asukaslukujen perusteella asettamaa valtuutettujen vähimmäismäärää ei saa alittaa, mutta suuremman valtuuston saa valita – kunhan siinä on pariton määrä päättäjiä.

Koko maassa kunnat eivät ole innostuneet suurentamaan valtuustojen kokoa, mutta lähes joka kolmas käyttää mahdollisuutta pienentää jäsenmäärää. Vain Nakkila kasvattaa kokoa kahdella valtuutetulla.

Hämeenlinnassa on meneillään laaja organisaatiomuutos, jonka yhteydessä myös lautakuntia yhdistellään ja kaupunginvaltuuston kokoa supistetaan nykyisestä 59 valtuutetusta 51:een.

Valtuuston puheenjohtaja Sari Myllykangas (sd.) pitää uudistuksia kaiken kaikkiaan tarpeellisena valmistautumisena tulevaan tilanteeseen, jossa jo parin vuoden kuluttua maakunta hoitaa sekä sosiaali- että terveydenhuollon järjestämisen.

– Valtuuston pieneneminen tietää kuitenkin, että vaaleihin lähteneistä kaupunginhallitukseen ja lautakuntiin pääsevät pääasiassa vain varsinaiset tai varavaltuutetut, hän miettii.

Hattulassa päädyttiin pitämään valtuusto koko toistaiseksi ennallaan, vaikka kunnanhallitus esitti jäsenmäärän supistamista nykyisestä 35:stä 27:ään. 

– Jo valtuustoseminaarissa henki oli, että haluamme jatkaa nykyisellä mallilla. Sote-uudistus vähentää kunnan tehtäviä vasta kahden valtuustovuoden jälkeen, joten puolet kaudesta hoidetaan nykytapaan, perustelee valtuuston puheenjohtaja Kaj Nordenswan (kesk.).

Sote-uudistus näkyy kunnassa hallinnollisena muutoksena, kun terveydenhuollon yhteistyöalue Janakkalan kanssa on jouduttu purkamaan. Kuntalaisille muutos ei näy, sillä käytännön työn hoitaa edelleen Pihlajalinna. Kunta joutuu palkkaamaan virkalääkärin koordinoimaan työtä ja järjestämään suun terveydenhoidon.

Janakkalan valtuuston koko pienenee alueella eniten. Nykyisestä 43:sta pöydästä jää valtuustosaliin käyttöön vaalien jälkeen enää 33. Lain alaraja alle 20 000 asukkaan kunnalle olisi kuitenkin mahdollistanut pääluvun pudottamisen jopa 27:ään.

Sekä Loppi että Hausjärvi ovat alle 20 000 asukkaan kuntia, joiden valtuustojen on lain mukaan oltava vähintään 27-jäsenisiä. Loppi päätti pudottaa nykyisten normien mukaisen 35-päisen valtuuston minimirajalle eli 27:ään.

Hausjärvellä valtuustoa pienennetään 35 jäsenestä 29-päiseksi.HÄSA