Kanta-Häme

Kunnat lainaavat kuin Kreikka

Professori Ari Hyytinen vertaa Suomen kuntien velkaantumista ja Kuntarahoituksen rahoitusta Kreikkaan. Eräät kunnat velkaantuvat vauhdilla eikä kukaan tiedä missä mennään.

Kunnat rahoittavat toimintansa Kuntarahoituksen kautta yhteisvastuullisesti. Hyvin talouttaan hoitaneet kunnat subventoivat yhteisvastuulla heikkoja kuntia.

– Kuinkahan moni kunnallisveronmaksaja ymmärtää olevansa osin vastuussa myös muiden kuntien selviytymisestä ja vastuista, Hyytinen kirjoittaa Akateemisessa talousblogissaan.

Jyväskylän yliopiston kansantaloustieteen professori Ari Hyytinen löytää neljä lähes täyttä yhtäläisyyttä Suomen kuntien velkaantumisessa ja Kreikan velkakriisissä. Hyytinen ei päässyt kirjoituksellaan suuriin otsikoihin, mutta sykähdytti kuntatalouden ihmisten piirissä.

Kuntaliitto…pitää absurdina

Hyytinen on saanut sekä ihastusta että vihastusta kirjoituksestaan. Suomen Kuntaliiton kuntataloudesta vastaava varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen sanoo, että Hyytisen väitteet ovat absurdeja (mielettömiä, järjenvastaisina, mahdottomia).

– Väitteet osoittavat, ettei Hyytinen ole välttämättä perehtynyt asioihin. Olennainen ero on, että Kuntarahoituksella on kolmen A:aan luottoluokitus, mutta Kreikalle ei ole.

Kietäväinen kertoo, ettei hän ole lukenut Hyytisen kirjoitusta. Sen sijaan hän on kuullut siitä.

Kuntien edunvalvojat pelkäävät edullisen rahoituksen puolesta. Kunta-alalla puolustetaan kynsin hampain Kuntarahoituksen oikeutta rahoittaa kuntia heikolla omavaraisuudella, kun finanssiyhtiöiden vakavaraisuussäännöksiä kiristetään. Nyt vastataan myös Hyytisen kaltaiseen arvosteluun.

”Kuntien nykyinen varainhankintajärjestelmä voi kokea kohtalokkaita muutospaineita”, kirjoittaa Suomen Kuntaliiton Kuntalehti pääkirjoituksessaan. ”Pelissä ovat kovat panokset. Koko kunta-alan lainakanta on kasvussa ja sillä rahoitetaan suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa.”

Velkainen Kreikka pystyi hankkimaan lisää velkaa yhtä edullisesti kuin muut euromaat. Velkaisuus ei vaikuta millään tavoin Suomenkaan velkaisten kuntien rahoituskustannuksiin, koska ne saavat rahaa Kuntarahoitukselta.

– Vaikka puhuttaisiin koko kuntakonsernin veloista, kyse on vain 25 miljardin euron veloista. En tunnista ongelmaa, Kietäväinen sanoo.

Kreikan talouden murentumista oli varsin pitkään vaikea havaita. Hyytinen puutuu siihen, että kuntienkin todellista velkaantuneisuutta on vaikea mitata tarkasti ja yksiselitteisesti. Hän pilkkaa Kuntien talouskeskuksen perustelua yhteisille rahoituskustannuksille. ”Seuranta- ja puuttumisjärjestelmät eivät ole tunnistaneet Suomessa kuntaa, jolla olisi aito konkurssiriski”.

Kehittämisen…tarve myönnetään

Kietäväinen myöntää, että kuntien riskienhallinnassa ja tilinpäätöksissä on puutteita. Hän kuitenkin korostaa, että korjauksia on tehty ja niitä on edelleen tulossa. Kunnat siirtyivät ”soveltuvin osin” liikekirjanpitoon vuonna 1997.

– Yksi suurimpia ongelmia on poistojen suhde investointeihin. Poistoajat ovat liian pitkät ja ne antavat lähtökohtaisesti liian hyvän tilinpäätöksen tuloksen, Kietäväinen sanoo.

Professori Hyytisen mielestä sekä Kreikka että suomalaiset kunnat ovat piilotelleet velkaantumistaan. Yhtenä esimerkkinä piilottamisesta hän mainitsee elinkaarihankkeet, joilla kulut jaksotetaan kauas. Kunnat voivat jatkaa velkaantumista ja siten lykätä ikäviä päätöksiä.

– Tämä on populistinen väite, jonka usein kuulee. Kuntien elinkaarihankkeet ovat marginaalisia. Ikipäivinä ei voida verrata kuntien elinkaarihankkeita esimerkiksi valtion tiehankkeisiin, Kietäväinen sanoo.

Kunnat eivät kirjaa Kuntien takauskeskuksen vastuitaan tilinpäätöksiinsä. Helsingillä on näitä vastuita 2 miljardilla eurolla.

– Olisi hyvä, että vastuut kerrottaisiin. Tiedot eivät kuitenkaan ole salaisia. Ylipäätään on hyvä, että sitoumuksia käydään läpi.

Kietäväinen ei pidä asiaa dramaattisena. Hänen mielestään on kuitenkin selvää, että asioita on kehitettävä.

– Viesti on, että asiat on tunnistettu ja menemme eteenpäin. (HäSa)