Kanta-Häme

Kunnianloukkaus selviää harvoin

Yhä useampi kunnianloukkauksesta tehty rikosilmoitus jää selvittämättä.

Vielä kymmenen vuotta sitten poliisi selvitti noin kaksi kolmasosaa kunnianloukkausrikosilmoituksista. Selvitettyjen tapausten määrä on romahtanut noin kolmannekseen vuosien 2004–2014 aikana.

Samaan aikaan kunnianloukkauksista tehtyjen rikosilmoitusten määrä on lähes kaksinkertaistunut.

Komisario Jari Illukka Helsingin poliisista sanoo, että selvitysprosenttien romahtaminen selittynee internetin suosion kasvulla.

– Tänä päivänä on niin helppo kirjoittaa erilaisille foorumeille. Tapaus voi jäädä selvittämättä, jos tekijää ei saada selville.

Tekijän nuoruus tai teon vähäisyys voivat johtaa siihen, ettei tutkintaa jatketa, vaikka tekijä olisi tiedossa. Illukka sanoo, että poliisi tekee ”perustemput”, kun se selvittää rikosilmoituksia internetissä tapahtuneista kunnianloukkauksista.

– Poliisilla on muitakin keinoja yrittää selvittää tekijää kuin pelkän ip-osoitteen tarkistaminen. Jos käytetty palvelin on ulkomailla ja joutuisimme tekemään kansainvälisen oikeusapupyynnön, niin siihen ei lähdetä perustapauksissa.

POLIISIN MUKAAN törkeissä tapauksissa selvittely saattaa jatkua, vaikka se veisi selvästi enemmän resursseja.

Törkeän kunnianloukkauksen raja voisi Illukan mukaan ylittyä esimerkiksi julkisilla nettisivuilla esitetyissä kunnianloukkauksissa.

– Törkeä kunnianloukkaus voi tulla kyseeseen myös silloin, jos teko aiheuttaa suurta tai pitkäaikaista kärsimystä tai tai tuntuvaa vahinkoa uhrilleen.

Poliisitarkastaja Pia Holm poliisihallituksesta lisää, että poliisin resurssit ovat vähentyneet viime vuosina, minkä vuoksi lievemmille rikoksille jää vähemmän aikaa.

– Tutkinnassa painopisteitä ovat talousrikokset, järjestäytynyt rikollisuus, väkivaltarikokset, terrorismi ja huumausainerikokset. Sakkojuttuina käsiteltävät rikokset jäävät selvittämisen kannalta häntäpäähän.

Valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen kertoi syksyllä Ylelle, että kunnianloukkaukset kuormittavat niin paljon viranomaisia, että ne pitäisi hoitaa rikosoikeuden ulkopuolella.

Holmin mielestä yhteiskunta antaisi väärän viestin, jos kunnianloukkaukset siirrettäisiin rikosoikeuden ulkopuolelle.

– Sillä annettaisiin viesti, että toisen solvaaminen ja mustamaalaaminen olisi hyväksyttävää. Erityisen vahingollista tämä olisi uhreille, jotka ovat erityisen suojelun tarpeessa, kuten lapset ja vammaiset.

Holm muistuttaa, että vuoden 2014 lakimuutoksella on jo lievennetty kunnianloukkauksien rangaistavuutta.

Nykyään vain törkeistä kunnianloukkauksista voidaan tuomita vankeuteen.

Päivän lehti

9.4.2020