Kanta-Häme

Kunnille jää maksajan rooli

Tällä viikolla, todennäköisesti keskiviikkona, mutta viimeistään torstaina selviää, uudistetaanko sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen tällä vaalikaudella vai ei.

Kolmen ja puolen vuoden jahkailun jälkeen esitysten teon tahti on kiihtynyt. Viime aikoina on tullut uusi sote viikoittain.

Viimeisimmän esityksen Juha Rehulan (kesk.) johtama sosiaali- ja terveysvaliokunta runnasi parissa päivässä. Ei ole vielä varmaa, että sekään kelpaa perustuslakivaliokunnalle.

Johannes Koskisen (sd.) johtama valiokunta pohtii sote-esitystä tänään tiistaina peräti kahdessa kokouksessa, ensin aamulla ja sitten uudestaan iltapäivällä.

Samaan aikaa on koolla sosiaali- ja terveysvaliokunta.

Ongelmat ovat samat kuin edellisessäkin esityksessä. Yhä kysytään, toteutuuko demokratia maakunnan kokoisissa sote-kuntayhtymissä. Toinen pulma piilee uudistuksen rahoituksessa.

Vaikka kustannuskattoa pudotettiin, monen kunnan veroprosentti uhkaa nousta reippaasi yli 25:n sote-kustannusten vuoksi.

Nyt sotea rakennetaan sairaanhoitopiirien pohjalle, vaikka ne on päätetty lakkauttaa. Tuo päätös tehtiin jo kolmisen vuotta sitten peruspalveluministeri Maria Guzeninan (sd.) aikaan.

Moni muistuttaa, että niiden toimintakulttuuriin on tehtävä perusteellinen remontti ennen kuin samalta omistajapohjalta voidaan ryhtyä järjestämään ja tuottamaan sekä sosiaali- että terveyspalveluja.

On erilasia näkemyksiä siitä, mikä uudistuksessa on tärkeintä. Hallitus on puhunut tasa-arvoisista ja -laatuisista palveluista kaikkialla maassa.

On haluttu sujuvat hoitoketjut erityisesti terveyspalvelujen ja vanhustenhuollon välille, koska lähivuosikymmeninä iäkkäiden määrä kasvaa. Tämän vuoksi halutaan yhdistää sosiaali- ja terveyspalvelut.

Jotkut pitävät tavoitteena sitä, että raja perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon väliltä häviää. Toisten mielestä kaikkein tärkeintä on vihdoinkin saada riittävästi resursseja perusterveydenhuoltoon ja ennaltaehkäiseviin palveluihin.

Lääkärit eivät selvästikään ole kovin innostuneita sosiaalipalvelujen yhdistämisestä kokonaisuuteen. Monen mielestä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon naittamisessa on riittävästi tehtävää.

Demokratian toteutuminen on ollut kompastuskivi. Sen vuoksi luovuttiin palveluita järjestävistä jättikuntayhtymistä.

Maakunnan kokoisessa kuntayhtymässä demokratia toteutuisi viimeisimmän mallin mukaan niin, että kunnat saisivat yhtymävaltuustoon edustajia asukaslukunsa suhteessa.

Päätösten tekemiseen tarvitaan äänten enemmistön lisäksi vähintään kahden kunnan edustajien enemmistö.

Sen verran kiire nyt on, ettei ole mitään mahdollisuuksia kuulla aidosti kuntia. Demokratiavajetta sekin.

Päivän lehti

28.3.2020