Kanta-Häme

Kuntajohtajat vieroksuvat sosiaalista mediaa

Vieras, avoin, suora ja arvaamaton. Näin arvioivat kuntajohtajat sosiaalista mediaa työvälineenä. Lapin yliopiston tutkimuksen mukaan vain harva kuntajohtaja hyödyntää sosiaalista mediaa työssään.

– Kuntajohtajien, virkamiesten ja myös kuntapäättäjien pitää mennä niille toreille, joilla ihmiset ovat, ja nyt he ovat somessa. Suunnittelematta sinne ei kannata kuitenkaan rynnätä, vaan perehtyen, toteaa hallintotieteen professori Antti Syväjärvi Lapin yliopistosta.

Sosiaalisesta mediasta saa ammatillisen hyödyn, jos kuva siitä on realistinen, ja käyttäjä tietää sen karikot. Myös somen spontaanius ja monitahoisuus on hyväksyttävä.

– Hallitsemattomuuden tunne voi pelottaa. Se voi olla hyödyllinen viestinnän ja vuorovaikutuksen väline keskusteluun paikallisyhteisön tärkeistä asioista. Haluavat kuntajohtajat sitä tai eivät, somessa osallistuminen on nykyajan vastuullista johtajuutta, Syväjärvi toteaa.

Riihimäen kaupunginjohtaja Sami Sulkolle sosiaalinen media on tärkeä työväline. Sulkko esimerkiksi twiittaa, päivittää Facebookia ja julkaisee videoblogia.

– Arvioin sen merkityksen korkealle. Se on kaksisuuntainen viestinnän väline. Palaute on välitön. Toisaalta somea seuraavat pysyvät perillä siitä mitä kaupungissa on vireillä. Käytän somea, koska haluan katsoa tulevaisuuteen enkä olla johtajana byrokraatti.

– Norsunnahan se tosin vaatii, mutta niin vaatii kuntajohtajuuskin. Ikävää palautetta on tullut loppujen lopuksi vähän. Poikkeus on maanlaajuiseksi masinoitu pommitus, joka koski turvapaikanhakijoiden vastaanottamista Forssassa.

Videoblogit Sulkko on havainnut hyväksi sekä kaupungin sisäisessä että ulkoisessa viestinnässä.

– Niissä voi kertoa asioista perusteellisemmin kuin muissa medioissa. Sisäisessä viestinnässä videoblogista saavat kaikki tiedon samassa muodossa.

Lapin yliopiston tutkimuksen mukaan sosiaalisen median hyödyntäminen on kunnissa pääosin koordinoimatonta. Lisäksi somen viestinnällinen asema on strategisesti heikko. Konkreettiset hyödyntämismahdollisuudet ja -tavat ovat niin kunnille kuin kuntajohtajillekin vielä epäselviä.

Ongelmia tuo myös lainsäädännöllisten raamien hahmottaminen sosiaalisen median tilanteissa.

– Siinä kuntajohtajat ja virkamiehet tarvitsisivat koulutusta, vaikka kunnista löytyykin lakimiesosaamista, Syväjärvi toteaa.

Tutkimuksessa todetaan myös, että hyvät esimerkit, suunnitelmallisuus sekä sosiaalisen median käyttöä edistävä toimintakulttuuri tukisivat kuntajohtajien vihkiytymistä asiaan. Somen hyödyntäminen on myös sukupolvikysymys.

– Somen hallitsevat ja sitä menestyksekkäästi hyödyntävät voisivat tarjota vertais- ja vaikuttavuustietoa. Sosiaalinen media ja digitaalisuus on tämän ajan tie, jolle on lähdettävä. Itse voi päättää kulkeeko ojan pohjalla vai moottoritiellä, Syväjärvi lisää.

Sosiaalinen media kuntajohtamisessa -tutkimuksessa tarkastellaan suomalaisten kuntajohtajien suhdetta sosiaaliseen mediaan: Tutkimushanke toteutettiin Lapin yliopistossa hallintotieteen ja oikeusinformatiikan yhteistyönä. Hankkeen rahoitti Kunnallisalan kehittämissäätiö. LM-HÄSA

Päivän lehti

3.6.2020