Kanta-Häme

Kuntatyöntekijät eivät enää kansoita valtuustoja

Takavuosista kunnan palveluksessa olevien valtuutettujen määrä on vähentynyt. Joskus heitä saattoi olla puoletkin valtuustoista.

Kunnat ovat yleensä suuria työnantajia, joten ei ole ihme, että työntekijöitä nousee myös valtuustoihin.

Janakkalan luottamuselimissä pitkään vaikuttanut valtuutettu Petri Ojanen (vihr.) ei ole kokenut ongelmana sitä, että on saman kunnan palveluksessa.

– Omalla työmaalla siitä on hyötyä, sillä tietää, mikä on kunnassa ajankohtaista ja missä päätöksen teossa mennään.

Sen verran asema on kuitenkin vaikuttanut Ojasen poliittiseen uraan, ettei esimerkiksi jäsenyys pian valittavassa kunnanhallituksessa tule kysymykseen.

– Olin välillä Vanajaveden Opiston palveluksessa. Silloin se oli ok. Nyt olen Tervakosken yhteiskoulun rehtori, joten hallituksen jäseneksi en voi ryhtyä.

Ojanen on nousemassa valtuuston varapuheenjohtajaksi.

Hämeenlinnassa kokoomuksen ryhmyri Kaija-Leena Savijoki kertoo kieltäytyneensä kaupunginhallituksen jäsenyydestä, vaikka se olisi periaatteessa mahdollinen.

Erityisopettajana toimiva Savijoki pohtii, että kaikkein hankalin paikka hänelle on ollut vuonna 2010 kaupungin lomautuksista päättäminen.

– Vastustin niitä, en siksi, että se olisi koskettanut itseä, vaan siksi, että tiesin niiden johtavan suureen sekaannukseen.

Pykälien mukaan Savijoki ei kuitenkaan ollut jäävi.

– Se tarkistettiin ja osallistuin päätöksentekoon. Olisi ollut vastuun väistämistä, jos olisin jäävännyt itseni.

Savijoki pohtii, että olisi jonkin sortin syrjintää, jos kuntatyöntekijöiden osallistumista paikalliseen päätöksentekoon rajoitettaisiin nykyistä enemmän.

Hän myös muistuttaa, että kunnan tai kuntayhtymien palveluksessa olevat henkilöt voivat tuoda päätöksentekoon sellaista tietoa, joka ei välttämättä virallisia kanavia myöten välity.

Hämeenlinnan palveluksessa olevien valtuutettujen määrä kasvaa hieman aikaisemmasta suhteellisesti laskien, sillä valtuuston koko on supistunut kahdeksalla paikalla.

Heitä on vanhassa ja uudessa valtuustossa yhtä paljon eli seitsemän.

Kuntayhtymien, sairaanhoitopiirin ja Etevan, palveluksessa on uusista valtuutetuista neljä. Aikaisemmin heitä oli viisi.

Hämeenlinnassa on 51 valtuutettua. Heistä 14 prosenttia on suoraan oman kunnan palveluksessa.

Riihimäellä kunnan palveluksessa olevissa valtuutettuja on enemmän. Valtuuston 43 jäsenestä kahdeksan on kaupungin palveluksessa.

Erityisesti hoitoalan ammattilaisia on Riihimäen valtuustoon kertynyt runsaasti.

Janakkalassa valtuuston koko pieneni 10 paikalla 33:een. Se lisäsi kuntatyöntekijöiden suhteellista osuutta. Heitä on viisi.

Hattulan, Hausjärven ja Lopen valtuustoissa istuu jokaisessa muutamia kuntatyöntekijöitä.

Kunnan palveluksessa olevat eivät voi ottaa vastaan kaikkia luottamustoimia, vaan siihen liittyy rajoituksia.

Oman toimialansa lautakuntaan ei voi kuulua, koska silloin olisi tavallaan itsensä pomo. Esimerkiksi opettaja ei voi toimia sivistyslautakunnassa tai hoitaja sosiaali- ja terveyslautakunnassa.

Kunnanhallitukseen ei voi nimetä johtotehtävissä olevaa kuntatyöntekijää tai konsernihallinnon tehtävässä olevaa henkilöä.

Enemmistön kunnanhallituksen jäsenistä on oltava muita kuin kunnan tai kunnan määräysvallassa olevan yhteisön tai säätiön palveluksessa olevia henkilöitä.

Kaikkein tiukimmat esteellisyyssäännökset koskevat tarkastuslautakuntaa.

Sen jäsenenä ei voi toimia kunnan tai sen määräämisvallassa olevan yhteisön tai säätiön palveluksessa oleva henkilö. HÄSA

Päivän lehti

29.5.2020