Kanta-Häme

Kuntayhtymien alijäämien kattaminen pelottaa

Alijäämän kattamisvelvoitteen ulottaminen kuntayhtymiin aiheuttaa kunnille äkkiseltään isoja ongelmia.

Näin vt. kaupunginjohtaja Juha Isosuo perustelee esitystään, ettei tällaista velvoitetta tulisi sisällyttää uuteen kuntalakiin.

Kaupunginhallitus käsittelee maanantaina valtiovarainministeriön kunnille lähettämää kyselyä, joka liittyy kuntalain kokonaisuudistukseen.

Isosuo on nostanut monisivuisesta kyselystä kaupunginhallituksen käsittelyyn kolme kohtaa. Niistä yksi on kuntayhtymien alijäämien kattamisvelvoite.

Jos voisi lähteä nollasta…

Tällä hetkellä kuntia syytetään, että ne siirtävät omia alijäämiään kuntayhtymiin alibudjetoimalla niitä, erityisesti sairaanhoitopiirejä.

Uuteen lakiin on kaavailtu samanlaista alijäämien kattamisvelvoitetta sekä kunnille että kuntayhtymille. Tällä hetkellä velvoite koskee vain kuntia.

– On ihan totta, että kunnat ovat toimineet näin. Jos nyt voitaisiin lähteä nollatasolta, ilman muuta kattamisvelvoite pitäisi ulottaa myös kuntayhtymiin.

Isosuo muistuttaa, että omistajat käytännössä kattavat esimerkiksi sairaanhoitopiirin alijäämät.

– Omistajakuntien katettaviksi ne tulevat. Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa on täysin mahdotonta kattaa isoja alijäämiä, jos aika on sama kuin kunnilla eli kolme vuotta. Se rasittaisi kuntien taloutta todella rajusti.

Sopeutumisaikaa tarvitaan

Isosuo toivookin, että lakiin tulisi ainakin jonkinlainen siirtymäaika, jonka kuluessa kunnat ja kuntayhtymät voivat sopeuttaa taloutensa uusiin velvoitteisiin.

Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirillä ennakoidaan tämän vuoden lopussa olevan alijäämää jo 25 miljoonaa euroa. Sellaisen kattaminen muutamassa vuodessa olisi kunnille liian suuri ponnistus.

Lähes jokaisessa sairaanhoitopiirissä tilanne on sama.

Isosuo ennakoi, että tästä aiheesta syntyy kaupunginhallituksessa vilkas keskustelu, sillä periaatteessa kattamisvelvoitetta pidetään hyvänä asiana.

Pormestarivaali ei tarpeen

Esityksenä on myös, ettei Hämeenlinnalla ole tarvetta suoran pormestarivaalin käyttöön ottoon. Sen sijaan kansalaisvaikuttamisen lisäämiseen pitäisi löytää uusia toimia.

– Ministeriön laajasta kyselystä toin kaupunginhallituksen käsittelyyn vain muutamia, meidän näkökulmasta tärkeitä asioita. Se, että kaupunginhallitus käsittelisi jokaisen kysymyksen erikseen, on varsin hankalaa.

Valtiovarainministeriön kuntaosasto valmistelee uutta kuntalakia siten, että esitys annettaisiin eduskunnalla syksyllä 2014 ja laki tulisi voimaan vuoden 2015 alussa. (HäSa)