Kanta-Häme

Kuntayhtymille kaavaillaan lisää vastuuta

Pitäisikö kuntayhtymien huolehtia jatkossa oman alijäämänsä kattamisesta?

Kas tässä kysymys, jota on jo pitkään ja tiiviisti pohdittu valtiovarainministeriön asettamassa ja kuntalain uudistamista valmistelevassa talousjaostossa.

Kunnilla on jo nyt velvollisuus kattaa alijäämänsä enintään neljän vuoden mittaisena suunnittelukautena, kuntayhtymillä vastaavaa velvollisuutta ei ole ollut.

– On tapauksia, joissa alijäämiä pallotellaan kuntayhtymien ja kuntien välillä. Jos halutaan torpata tilanne, jossa kunnat siirtävät alijäämiään kuntayhtymille, täytyy kuntayhtymien alijäämiä miettiä kattamisvelvollisuuden kautta, sanoo talousjaoston puheenjohtajana toimiva Kuntaliiton lakiasiainjohtaja Arto Sulonen.

Vastuun laajeneminen kuntayhtymiin ei kuitenkaan vähentäisi kuntien vastuuta.

– Näinhän ei voi käydä, että kunnat välttävät oman alijäämänkattamisvelvollisuuden siirtämällä alijäämiä kuntayhtymään, ja kuntayhtymä joutuisi sitten kattamaan alijäämät yksin.

Alijäämä yksi kriisiyhtymän merkki

Edelleen, samalla logiikalla täytyy Sulosen mukaan miettiä, pitäisikö kriisikuntamenettely ulottaa koskemaan alijäämäisiä kuntayhtymiä. Kriisikuntien merkit löytyvät tavallisesti esimerkiksi veroprosenttia, velkaantumista ja alijäämää tutkimalla.

Samat kriteerit eivät täysin ole sovellettavissa kuntayhtymiin, sillä kuntayhtymillä ei esimerkiksi ole veroprosenttia. Alijäämä, omavaraisuusaste ja suhteellinen velkaantuneisuus voisivat kuitenkin olla kuntayhtymissä hyviä indikaattoreita.

Kysymys kriisikuntamenettelyn ulottamisesta kuntayhtymiin nousi ajankohtaiseksi, kun kunnille lainoja myöntävä Kuntien takauskeskus päätti esittää sitä valtiovarainministeriölle. Muutoksen toivotaan suitsivan erityisesti sosiaali- ja terveysalojen kuntayhtymiä. Asiasta uutisoi viime perjantaina Helsingin Sanomat.

Kunnilla ja yhtymillä oma näkökulmansa

Hämeenlinnan kaupungin talous- ja hallintojohtaja Ismo Uusitalo ei usko, että kuntayhtymien ongelmat ratkeaisivat lainsäädäntöä rukkaamalla.

– Kunnathan vastaavat keskussairaalan alijäämistä. Ei näitä minusta lainsäädännöllä ratkaista, vaan yhdessä sopimalla ja tekemällä.

Ongelmana Uusitalon mukaan on se, että kuntayhtymillä on oma päätösvaltansa, ja siten myös valta koota budjettinsa ja laskuttaa kuntia. Kunnat toki antavat omat ehdotuksensa budjetin valmisteluvaiheessa, mutta ehdotukset ovat ehdotuksia.

– Jos kaupunki ostaa joltakulta muulta palveluntarjoajalta, niin mehän sanomme, mitä ostetaan ja millä rahalla – se raha on sitten se, enempää ei makseta. Kuntayhtymä taas saa periä kunnilta kaikki menonsa. Jos raha ei riitä, perässä tulee lisälasku.

Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirissä näkökulma on hieman erilainen. Johtajaylilääkäri Markku Järvisen mielestä syy eri sairaanhoitopiirien taloudelliseen tilanteeseen löytyy niitä rahoittavista kunnista.

– Alijäämä esimerkiksi meidän sairaanhoitopiirissä meidän käsityksemme mukaan tarkoittaa sitä, että kunnat ovat maksaneet palveluistaan selkeästi vähemmän, kuin ovat niitä käyttäneet. Näkisin, että kriisin hoitaminen pitää tapahtua valtion ja kuntatalouden tasolla, Järvinen tiivistää. (HäSa)