Kanta-Häme

Kuntien kova pudotuspeli on jo alkanut

Kaikki kunnat eivät pysy hengissä sote-aikaan asti. Laakereilleen jäävät kunnat ovat vaarassa kuukahtaa perille päästyäänkin. Vanhoilla konsteilla yksikään kunta ei enää pärjää. Tätä mieltä ovat asiantuntijat. Silti hekin esittävät enemmän kysymyksiä kuin antavat vastauksia. Hämmennystä herättävät verotusoikeus ja tuleva rahoitusmalli. Se on ”todella kryptinen häkkyrä”.

Nyt puhutaan sotesta. Nyt puhutaan maakuntahallinnosta. Nyt puhutaan kansalaisten valinnanvapaudesta.

Vanhoista kunnon kunnista ei juuri puhuta, vaikka teoriassa ne kaikki 313 jatkavat elämäänsä sote-uudistuksen jälkeen. Vuodesta 2019 eteenpäin niiden tehtävät ovat vain olennaisilta osin vähäisempiä kuin nyt.

Todennäköistä silti on, että kuntakenttä pian harvenee. Pudotuspeli on jo alkanut. Nyt edessä on kiirastuli.

– Tulevat kaksi vuotta ovat kuntarahoituksen suhteen todellinen vaaran paikka. Eivätköhän ne kunnat kuitenkin pärjää, jotka selviävät sen yli kuivin jaloin, arvelee kuntia ympäri maata saneeraava konsultti Eero Laesterä.

Keskustan euralainen veteraanikansanedustaja ja entinen ryhmäpuheenjohtaja Timo Kalli painottaa kuivin jaloin selviämisessä dynaamista elinkeinopolitiikkaa.

– Uneen ei saa jäädä. Aika ei enää hoida eikä paranna mitään. Ne kunnat säilyttävät vetovoimansa, jotka eivät jää odottelemaan vaan satsaavat lähipalveluihin ja yrittäjyyteen, korostaa Satakunnassa myös pitkän kunnallispoliittisen uran tehnyt Kalli.

Suomen kuntaliitto on hahmottanut tulevaisuuden kunnalle seitsemän erilaista roolia.

Hahmotelmasta nousevat esiin sivistys, elinympäristö sekä elinkeinot ja työllisyys. Ensimmäinen viittaa lähinnä perusopetukseen ja toinen kaavoitukseen ja kunnallistekniikkaan. Kolmas tarkoittaa Kallin tähdentämää elinkeinopolitiikkaa.

– Kuntien pitää nyt omissa strategioissaan priorisoida elinkeinot ihan uudelle askelmalle. Kone on pantava kuntoon, Kalli patistaa.

– Kaikki kunnat eivät tätä hoksaa eivätkä osaa. Nämä kunnat saavat vedettäväkseen taakan, joka syö paljon voimavaroja. Näin ollen toiset sujuttelevat eteenpäin omia latujaan, kun taas toisilla suksi tökkii.

Kallin mielestä kuntien on suorastaan pakko uudistua, eikä pieni näpertely enää riitä. Tulevat muutokset ovat niin dramaattisia ja talousnäkymät vaisuja.

– Merkittävää tuottavuuden kasvua ei ole näköpiirissä. Väestön rakennekehitys, tehdyt työtunnit ja käytössä olevat resurssit nyt vain ovat mitä ovat.

– Koska edessä on vaalivuosi, jokaisen valtuustopaikkaa tavoittelevan pitää kertoa, millaisen strategian itse kukin haluaa jäljelle jääville julkisille palveluille: mitä kunta hoitaa, mitä hoidetaan yhdessä ja mitä yksityiset hoitavat.

Tulevaisuuden kunnan pelimerkkien määrä ja laatu ovat vielä monelta osin sumun peitossa.

Tavallisten kuntalaisten keskuudessa epätietoisuutta on vielä enemmän kuin päättäjien piirissä. Siihen viittaa Alma Median lehtien äskettäin teettämä tutkimus, jonka mukaan liki 70 prosenttia kansalaisista ei usko sote-uudistuksen tavoitteiden täyttyvän.

Yksi iso kysymysmerkki liittyy verotusoikeuteen ja sitä kautta itsehallintoon. Ainakaan ensimmäisessä vaiheessa maakunnilla ei ole verotusoikeutta. Sitä ei ole sisällytetty sote-lakipakettiin.
Timo Kallin mukaan maakunnallisesta itsehallinnosta ei näin ollen tule täydellistä. Jos verotusoikeus otetaan mukaan toisessa vaiheessa, se taas tarkoittaa kunnallisen itsehallinnon rapautumista.

– Molemmissa portaissa itsehallintoa ei voi olla, Kalli muistuttaa.

Hämmennystä lisää tuleva kunnallis-maakunnallinen rahoitusmalli. Konsultti Eero Laesterän mukaan se on todella kryptinen häkkyrä. Mallin käyttäytymistä on vaikeaa ellei mahdotonta ennakoida.

– Kaikesta huolimatta uskon, että maaliin päästään. Eivät kuntien väliset erot sittenkään kovin suuria ole.

Kuntaliitossa ollaan kansanedustajan ja konsultin kanssa kutakuinkin samoilla linjoilla.

Edessä on dramatiikkaa ja dynamiikkaa, johon kunnat eivät saa vastata tumput suorina. Joustavuutta ja reagointikykyä tarvitaan, sillä meneillään on monta erilaista uudistusta ja kehityskaarta, eikä 2020-luvun alkuun ole kuin muutama vuosi. Pelkästään uuden älykkään teknologian nopea nousu muuttaa asetelmia.

– Elämme suurta murrosaikaa. Siksi hierarkioita pitää madaltaa, kumppanuuksia lisätä ja kuntalaiset ottaa mukaan toimintojen toteutukseen ja suunnitteluun, liiton erityisasiantuntija Arto Koski sanoo.

Kuntakehityksen, demokratian ja johtamisen asiantuntijana Koski on huolissaan päinvastaiseksi arvelemastaan kehityksestä. Esimerkkinä hän mainitsee valtakunnalliset palvelukeskukset, joita valtio on perustamassa maakunnille. Niitä saattaa tulla vain neljä.

– Tässä kohtaa kellot soivat. Toivottavasti nyt ei ryhdytä rakentamaan ylätasolle liian etäisiä ja jäykkiä rakenteita, Koski varoittelee.

– Uudistuksia ei pidä sementoida. Kun ensin tulee revoluutio, sen jatkoksi tarvitaan evoluutio. Se vaatii tilaa. Systeemistä pitää hioa 2020-luvun toimintaympäristöön sopiva ”soiva peli”. 

Kunnan hyvinvointirooli on tärkeä osa Kuntaliiton tulevaisuusvisiointia. Kuvituksena sitä symboloivat kalamies, taidemaalari, surffaaja ja pyörätuolissa istuva vanhus, jota nuori hoitaja työntää puistoon ulkoilemaan.

”Pahoinvointi lähtee, hyvinvointi jää”, on sutkaus, jolla muutosta on kuvattu. Kun maakunnat saavat kontolleen sairaudet ja muut murheet, kunnat voivat positiivisesti ajateltuna keskittyä myönteisempiin elämänalueisiin.

Painotus saattaa vaikuttaa myös kunnallispolitiikkaan. Raskaan sarjan vaikuttajat voivat hakeutua maakunnallisiin luottamustehtäviin ja jättää entistä kevyemmän kunta-areenan nuorten tulokkaiden temmellyskentäksi.

– Ainakin käsiteltävät asiat ovat aikaisempaa ymmärrettävämpiä. Tavallinen valtuutettu käsittää paremmin leikkikenttäasioita kuin erikoissairaanhoitoa, kuntakonsultti Eero Laesterä letkauttaa.

Konsultti on itsekin valtuutettu. Hän istuu Pälkäneen kunnanvaltuustossa kokoomuksen edustajana.

Kansanedustaja Timo Kalli uskoo, että tulevaisuudessa valtuustopaikkaa havittelevien määrä laskee entisestään.

– Edessä kun on vain hankalia päätöksiä, hän perustelee.

– Pienissä kunnissa kaikkien paikkojen täyttäminen voi olla jopa hankalaa. Sukupuolikiintiöt ovat lisähaaste, sillä naisia on ehdokkaina vähemmän. Demokratia ei välttämättä toteudu.

Asetelmaa ehkä helpottaa uusi kuntalaki. Kunnat voivat nyt itse päättää valtuustonsa koosta. Valtuutettujen lukumäärä ei ole enää sidottu kunnan asukasmäärään.

Rutinasta huolimatta kaikki osapuolet pitävät maakuntauudistusta tarpeellisena. Muutoksena se on kuitenkin järkälemäisen suuri ja seurauksiltaan moninaisempi kuin nyt osataan kuvitella.

– Tämä ei ole helppo harjoitus, Kuntaliiton Arto Koski tiivistää.

Välillä myös epäusko valtaa alaa. Koski muistaa olleensa vuonna 2005 valmistelemassa Matti Vanhasen (kesk.) ensimmäisen hallituksen Paras-hanketta. Kuntakentän ja palvelurakenteen uudistaminen alkoi siitä.

– Kymmenen vuotta on siis oltu liikkeellä ja haettu oikeaa uudistamisen mallia, Koski muistuttaa.

– Toivottavasti nyt päästään maaliin eikä kaikkea joudutaan taas aloittamaan alusta. Tätäkin joutuu miettimään. Neljän vuoden hallituskausi näyttää haastavien uudistusten kannalta kovin lyhyeltä.