Kanta-Häme

Kuntien rahoitus huolestuttaa

Kuntarahoitus on huolissaan kuntien rahoitusjärjestelmän arvostelusta ja kasvavasta sääntelystä. Kuntarahoitus Oyj:n viestintäjohtajan Hannu Mastosalon mukaan kuntien rahoitusjärjestelmästä esitetään julkisuudessa vääriä väitteitä.

– Taloudesta pitääkin olla huolissaan. Meidän huoli on, että ymmärrettäisiin kuntien rahoitusjärjestelmän toiminta oikein eikä ryhdyttäisi murentamaan sitä vastoin parempaa tietoa, Mastosalo sanoo.

Kuntien rahoitus on suurimmaksi osaksi keskittynyt Kuntarahoitukseen vuoden 2008 finanssikriisistä lähtien. Pankkien rahoitus kunnille loppui kriisissä hetkeksi kokonaan. Viime vuosina pankit eivät ole pystyneet lainamaan kunnille rahaa yhtä edullisesti kuin Kuntarahoitus, jolla on AAA-luottoluokitus ja joka saa rahaa markkinoilta lähes yhtä edullisesti kuin Suomen valtio.

Kuinka korkeat korot tarvitaan?

Mastosalo ei ymmärrä arvostelua, jonka mukaan kunnat velkaantuvat, koska Kuntarahoitukselta saa niin edullisesti lainaa.

– Paljonko rahan hinnan pitäisi olla, jotta esimerkiksi päiväkoti jätettäisiin rakentamatta? Pitäisi koron ja marginaalin olla 10, 15, 20, 25 prosenttia vai enemmän?

– Kuntien rahan hinta on nyt oikealla tasolla, koska se perustuu kuntasektorin omaan riskiin eikä pankkien riskiin.

Mastosalo muistuttaa, että esimerkiksi vuokra-asuntojen rakentamisen rahoitus on jäänyt lähes kokonaan Kuntarahoituksen harteille. Ara-järjestelmä edellyttää ulkopuolista rahoitusta eivätkä pankit ole kiinnostuneet näistä kohteista.

Kuntarahoituksen luottojen määrä kunnille on enemmän kuin kaksinkertaistunut viidessä vuodessa. Kuluvan vuoden lopulla kunnilla on velkaa Kuntarahoitukselle lähes 18 miljardia euroa.

– Kunnat pystyisivät maksamaan puolen vuoden tuloillaan velkansa. Kunnat ovat edelleen kansainvälisesti katsoen vähän velkaantuneita. Myös verrattuna Suomen valtioon kuntien velka suhteutettuna bruttokansantuotteeseen on varsin pieni.

Kuntien velat kuitenkin kasvavat nopeasti. Mastosalo sanoo, että on syytä olla huolissaan velkaantumisen vauhdista ja korjaavia liikkeitä on tehtävä.

– Julkisesta taloudesta ei kuitenkaan pidä keskustella ääripäiden kautta. Valtiovarainministeriö on määritellyt vain neljä kuntaa kriisikunniksi.

Kuntarahoitus rahoittaa toimintansa hankkimalla pääomia kansainvälisiltä rahoitusmarkkinoilta samaan tapaan kuin valtio. Japani on suurin yksittäinen varainhankinnan lähde, ja muu varainhankinta on hajautettu ympäri maailman. Kuntien takauskeskus takaa Kuntarahoituksen varainhankinnan, mutta ei kuntien lainoja.

Sääntelyä ei kukaan koordinoi

Kuntarahoitus on pystynyt toimimaan pienellä pääomalla, mutta nyt siihenkin iskee finanssialan sääntely. Useilta eri tahoilta tulevat säännökset vaikuttavat Kuntarahoituksen toimintaan samoin kuin muiden pankkien ja rahoituslaitosten toimintaan.

Mastosalo sanoo, että Kuntarahoitus ei voi tietää, mitkä ovat lopulta sitä koskevat vakavaraisuusvaatimukset uusien 2018 voimaan astuvien säädösten mukaan. Kuntarahoitus on kuitenkin nostanut luotonannon marginaaleja kasvattaakseen omia pääomiaan ja vakavaraisuuttaan, jotta vuonna 2018 ei tarvita omistajilta merkittäviä uusia sijoituksia yhtiöön.

– Ongelmana on se, että sääntelyhankkeita on rinnakkain meneillään todella paljon, mutta niitä ei kukaan koordinoi. Hankkeiden yhteisvaikutusta tulevaisuudessa ei pysty vielä kukaan arvioimaan.

Mastosalo muistuttaa tiukan finanssisääntelyn ongelmista. Vaikutukset voivat olla jopa päin vastaisia kuin sääntelijät ovat tarkoittaneet.

– Sääntely voi kasvattaa riskinottoa, koska pienemmällä volyymilla pyritään optimoimaan tulosta.

– Jo nyt näkyy, että liiketoimintaa voi siirtyä myös säänneltyjen finanssiyritysten ulkopuolelle niin sanottuun shadow bankingiin. Se on omiaan lisäämään rahoitusalan riskejä. (HäSa)