Kanta-Häme

Kuntien työttömyysmaksut karkaavat käsistä

Kuntien maksamat työmarkkinatukiosuudet eli niin sanotut Kelan sakkomaksut kasvavat entistä enemmän, jos hallituksen esitys menee suunnitellusti läpi.

Kunta on toistaiseksi maksanut puolet pitkäaikaistyöttömän työmarkkinatuesta, jos työtön on ollut tuen piirissä yli 500 päivää.

Hallituksen uudessa esityksessä kunnat alkavat maksaa puolet työmarkkinatuesta jo 300 päivän jälkeen. Lisäksi kuntien on maksettava yli tuhat päivää työmarkkinatuen piirissä olleiden tuesta 70 prosenttia.

Lainmuutoksen on määrä astua voimaan ensi vuoden alussa. Tällä hetkellä esitys on eduskunnan valiokunnan käsittelyssä.

Pitkäaikaistyöttömiin lakiesitys ei suoranaisesti vaikuta, joskin samaan aikaan työmarkkinatuen tasoa nostetaan hieman.

Sakkomaksuista miljoonalasku

Esityksen tarkoituksena on vähentää pitkäaikaistyöttömyyttä, koska se patistaa kuntia lisäämään pitkäaikaistyöttömille tarkoitettuja työpaikkoja.

Vakiintunut ”sakkomaksu”-nimitys tuleekin siitä, että kunnat voivat välttyä oman työmarkkinatukiosuutensa maksamiselta hoitamalla pitkään työttömänä olleelle lisäkoulutus-, työssäoppimis- tai työharjoittelupaikan.

Kuntouttava työtoiminta on myös yksi muoto, jota kunnat ovat käyttäneet.

Käytännössä porkkana on toistaiseksi vielä laiha lohtu, kun työmarkkinat eivät vieläkään vedä. Toisaalta työllistämispaikkojen järjestäminen myös maksaa.

– Lyhyesti sanottuna kalliiksi tulee, toteaa Hämeenlinnan kaupungin tilaajapäällikkö Sirpa Ylikerälä.

Esimerkiksi Hämeenlinnan kaupunki maksoi viime vuonna 2,5 miljoonaa euroa työmarkkinatukia. Ensi vuodeksi kaupunki on arvioinut, että pelkistä työmarkkinatukien noususta tulee 1–1,5 miljoonan euron lisälasku.

Lisäksi kaupunki on varannut lisätyöllistämiseen ensi vuodeksi 685 000 euroa.

Kunnat maksoivat viime vuonna työmarkkinatukea noin 215 miljoonaa euroa. Täksi vuodeksi summan arvioidaan kasvavan 252 miljoonaan euroon.

Kuntien osuus kustannuksista on toistaiseksi ollut 34 prosenttia.

Uudessa laissa on kuitenkin luvassa helpotusta sillä, että valtio ohjaa yhteisöveroa kunnille 75 miljoonaa euroa nykyistä enemmän.

Ei sen parempi muuallakaan

Kansaneläkelaitos ja työ- ja elinkeinoministeriö ovat laatineet tilaston, jossa on arvioitu, miten paljon kunnat joutuvat jatkossa maksamaan työmarkkinatukea. Arvio on tehty vuoden 2013 työttömyyslukujen pohjalta.

Kuntien kustannukset nousevat tällöin 60,7 prosenttia eli yli 130 miljoonalla eurolla. Kanta-Hämeen kunnista korkein nousu olisi Lopella, jossa kustannukset nousevat yli kaksinkertaisiksi.

Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja Jukka Lindberg ei ymmärrä muutosta. Hänen mukaansa valtio lisää kuntien vastuita samalla, kun se vähentää kunnille maksettavia valtionosuuksia.

– Valtio vain lisää kuntien vastuita, eikä rakennepoliittisen ohjelman luvattuja kevennyksiä tule mistään. Tämä yhtälö on niin tappava, että meidän on yksinkertaisesti pakko tehdä muutoksia.

Kunnilla onkin kova paine saada työttömät aktivointitoimenpiteiden piiriin.

Tällä hetkellä yli 500 päivää työttöminä olleista kantahämäläisistä noin kaksi viidestä on aktivointitoimenpiteiden piirissä.

Kaikki eivät ole työkykyisiä

Kunnat yrittävät kuumeisesti lisätä pitkäaikaistyöttömien aktivointia. Muun muassa Janakkala on juuri palkannut palvelukseensa työllisyyskoordinaattorin etsimään uusia työllistymispaikkoja. Hattulan kunta on myös käynnistämässä haun.

– Jos on ollut yli 500 päivää työmarkkinatuen piirissä, niin se käytännössä tarkoittaa sitä, että on ollut työttömänä yli viisi vuotta. Jos on ollut viisi vuotta kotona, niin se väistämättä syrjäyttää, Janakkalan työllisyyskoordinaattori Mervi Anttila sanoo.

Kuntouttavien työtoimintapaikkojen lisäksi kunnat alkavat tehdä selvityksiä siitä, kuinka moni pitkäaikaistyötön on oikeasti työkykyinen. Muun muassa Hämeenlinnassa aletaan ensi vuonna tehdä eläkeselvittelyjä.

– Noin 30 prosenttia Janakkalan kunnan pitkäaikaistyöttömistä on sellaisia, joilla on lääkärin lausunto työkyvyttömyydestä, Anttila toteaa. (HäSa)