fbpx
Kanta-Häme

Kuntien yhdistettävä voimavarat terveyspalvelujen säilymiseksi

Johtaja Jarmo Väänänen Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiristä näkee melkoisia peikkoja hallituksen suunnitelmissa lakkauttaa sairaanhoitopiirit.

– Pahin skenaario on, jos kunnat eivät yhdessä pidä riittävällä tarmolla kiinni terveydenhuollon lähipalveluista. Jos rapautumiskierre alkaa, sitä on äärettömän vaikea katkaista. Se vaikuttaa muun muassa henkilökunnan saantiin ja sitä kautta toiminnan näivettymiseen.

Pienet kunnat vaa’ankieliasemassa

Tällä hetkellä kunnilla on lain mukaan pakkojäsenyys sairaanhoitopiireihin.

– Jos pakkojäsenyyttä ei jatkossa ole, kunta voi hoitaa perusterveydenhuollon omassa terveyskeskuksessa määrätyllä väestöpohjalla ja hankkia erikoissairaanhoidon palvelut miltä tahansa palveluntuottajalta, kuten yksityispuolelta palvelusetelillä tai yo-sairaaloista, osallistumatta koskaan mihinkään investointeihin, rakentamiseen tai infran ylläpitämiseen, Jarmo Väänänen näkee.

Väänänen pelkää, että tähän oljenkorteen tarttuvat etenkin pienimmät kunnat.

– Ne ovat mukana jossain terveyskeskuskuntayhtymässä, mutta ostavat muualta esimerkiksi synnytyspalvelut ja lähettävät synnyttäjät sinne, hän antaa esimerkin.

Nykyinen kuntayhtymämalli paras

Kun sairaanhoitopiirit lakkautetaan, terveydenhuollon palveluista poistetaan yksi porras. Organisaatio- ja hallintorakenteet on tarkoitus laittaa uusiksi.

Jarmo Väänänen näkee parhaana vaihtoehtona, että Kanta-Hämeen 11 kuntaa toimisivat edelleenkin nykyisen kuntayhtymämallin pohjalta.

– Sillä pystyttäisiin säilyttämään palvelut täällä, ja kaikki kunnat voisivat osallistua päätöksentekoon.

Toiseksi parhaana Väänänen pitää liittymistä laajaan, Pirkanmaan erityisvastuu- eli ERVA-alueeseen. Kolmas vaihtoehto olisi niin sanottu vastuukuntamalli, jossa jokin kunta järjestää ja ylläpitää toimintoja ja muut ovat mukana erikoissairaanhoidon palvelujen käyttäjinä.

Säästöt ovat harhaa

Kuntien voimien yhdistämistä ja terveyspalveluista kiinni pitämistä Väänänen pitää tärkeänä siksikin, että väestöennusteiden mukaan vuoteen 2030 mennessä Kanta-Hämeessä väestönkasvu on Suomen kolmanneksi suurinta. Väkiluvun on tuolloin arvioitu olevan maakunnassa 200 000.

Kunnilla on siis iso pähkinä lähitulevaisuudessa purtavanaan.

Eteen tulee muun muassa se, kuka ylläpitää ja kustantaa päivystykset, miten hoidetaan potilasvakuutusjärjestelmä ja miten kunnat tasaavat potilaiden hoidosta aiheutuvia kustannuksia.

– Se on pelkkä harha, että ajamalla nykysysteemi alas ja ostamalla palvelut jostain saataisiin kustannukset alas ja palveluntarve häviäisi. Ei erikoissairaanhoidon palveluja ole mistään halvemmalla saatavissa.

– Uudistuksen vaikutukset erikoissairaanhoidon tarpeeseen tulevat olemaan aika marginaaliset, Jarmo Väänänen toteaa. (HäSa)

Menot