Kanta-Häme

Kuntoutukseen etsitään uusia eväitä

Etäkuntoutus ottaa vasta ensimmäisiä haparoivia askeleitaan, mutta siitä toivotaan syntyvän sekavana pidetyn kuntoutusjärjestelmän uudistaja.

Tällä hetkellä etäkuntoutuksella tarkoitetaan esimerkiksi Kiipulan kuntoutuskeskuksessa Janakkalassa osana kuntoutusta käytäviä videoneuvotteluja ja välitehtävien tekemistä verkossa. Toisaalta jo nyt Suomessa kokeillaan ikäihmisten virtuaalikuntoutusta tai erilaisia terapioita sekä kotikuntoutusta videoyhteyden avulla.

Kelan hankepäällikkö Jarkko Honkonen uskoo, että etäkuntoutuksella on suuret mahdollisuudet.

Etäkuntoutuksen etuna on, että se tavoittaa asiakkaan vaikka tämän kotisohvalta mistä päin Suomea tahansa. Parhaimmillaan etäkuntoutus tuo tasa-arvoa ja säästöjä.

– Meillä ei ole ajatuksena, että me heikentäisimme palveluitamme, vaan pyrkimyksenä on vahvistaa ja tuoda niitä lähemmäksi asiakkaita. Asiakkaat ovat nimenomaan toivoneet etäkuntoutusta, sanoo Honkonen.

Jo kauan pirstaleiseksi ja sekavaksi kuvaillun kuntoutusjärjestelmän tulevaisuus voi Jarkko Honkosen mielestä löytyä teknologiasta, asiakkailta ja yhteistyöstä. Kela järjestikin avoimen haun etäkuntoutuksen ketteristä pilottihankkeista sivuillaan.

Hakemuksia ilmaantui yli 50, joista yksi oli Kiipulan kuntoutuskeskuksen ja Kuntoutussäätiön. Kiipulan kuntoutusjohtaja Marjukka Aaltosen mielestä etäkuntoutuksesta pitäisi tulla mahdollisimman helppoa ja joustavaa.

– Etäkuntoutus sopisi täydentämään työikäisten kuntoutusta, mutta vaihtoehtojahan on paljon. Se voi lyhentää kuntoutusjaksoja, mutta kyllä kuntoutuksessa tarvitaan ihmisiäkin, Aaltonen korostaa.

Etäkuntoutusta voidaan antaa reaaliaikaisena, jolloin se olisi vaikkapa videovälitteistä psykoterapiaa.

Se voi olla myös ajasta ja paikasta riippumatonta kuntoutusta jolloin vaikkapa mielenterveyskuntoutuja voi tehdä harjoitteita silloin, kun haluaa ja saada niistä myöhemmin asiantuntijoiden kommentteja.

Honkonen ja Aaltonen sanovat, että etäkuntoutus muuttuu, kun siitä saadaan enemmän kokemusta. Tällä hetkellä käytetään pääosin videota, mutta yhtä lailla kuntoutus on mahdollista vaikka mobiililla ja verkossa.

– Kaikille etäkuntoutus ei sovi, vaan sen on oltava yksilöllistä. Moni uskoo, että se sopisi ennen kaikkea nuorille, jotka ovat tottuneet käyttämään sähköisiä palveluita, mutta ei se ole näin yksiselitteistä. Ikää ei etäkuntoutuksessa voida katsoa, Aaltonen huomauttaa.

Kuntoutuksella on suuret haasteet. Työelämän ulkopuolella on arvioitu olevan tällä hetkellä 100000 nuorta, jotka pitäisi kouluttaa töihin. Samaan aikaan ansiotyössä on yhä vähemmän ja yhä vanhempia ihmisiä, jotka tarvitsisivat tukea jaksaakseen olla työelämässä mahdollisimman pitkään.

Kuntoutus kuntouttaa työntekijöitä nopeasti muuttuvaan työelämään.

– Toivon, että päättäjät ymmärtäisivät tilanteen. Soten yhteydessä kuntoutuksesta on puhuttu vain vähän. Suomalainen kuntoutus nähdään ilmeisesti vain pienenä osana sairaanhoitoa, kun sirpaleista järjestelmää ei hahmoteta kokonaisuudeksi. Kuntoutuksesta ei yksinkertaisesti tiedetä riittävästi, Marjukka Aaltonen sanoo.

Kuntoutujien määrä kasvaa koko ajan. Vuodesta 2013 lähtien on Kelan kuntoutusta annettu yli 100 000 asiakkaalle vuodessa. Pelkästään ammatillista kuntoutusta sai viime vuonna yli 18 000 ihmistä eli 36 prosenttia enemmän kuin vielä vuonna 2014.

Leikkuri lopetti kuluvan vuoden alusta hyvin suositun Aslak- ja TYK-kuntoutuksen. Uutena kuntoutusmuotona ollaan käynnistämässä esimerkiksi Kiipulassa Kiila-kuntoutusta toukokuussa.

– Säästöt lopettivat Aslakin ja Tyk-kuntoutuksen seuraajaksi tarkoitetun Auran jo ennen kuin se alkoi. Nyt niitä jatkaa Kiila-kuntoutus. Sen tarkoitus on parantaa ja tukea työntekijän työkykyä sekä edistää hänen pysymistään työelämässä, Marjukka Aaltonen selvittää.